Lähtökohdat Seksuaaliongelmista kärsiviä potilaita tavataan useilla eri lääketieteen erikoisaloilla. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa annettavaa seksuaalilääketieteen opetusta.

Menetelmät Viimeisen vuoden opiskelijoille (n = 562, syksy 2018 – kevät 2019) lähetettiin kysely, johon 233 vastasi (41,5 %).

Tulokset Yli puolet opiskelijoista oli kiinnostuneita seksuaalilääketieteen opetuksesta, mutta 71 % piti tiedekunnassaan annettua opetusta liian vähäisenä. Seksuaalilääketieteen opetusta annettiin eniten synnytys- ja naistentautiopin kurssilla, mutta jossain määrin myös psykiatrian, yleislääketieteen, iho- ja sukupuolitautien sekä kirurgian kursseilla. Sekä erillistä seksuaalilääketieteen kurssia että integroitua opetusta pidettiin hyvinä opetusmetodeina, paitsi Tampereen yliopistossa, jossa lähes kaikki vastaajat pitivät integroitua opetusta parempana.

Päätelmät Seksuaalilääketieteen opetusta tulisi lisätä ja kehittää lääketieteen perusopetuksessa. Opetus voitaisiin toteuttaa joko integroituna muuhun opetukseen tai omana kurssinaan. Lisäksi eri lääketieteellisissä tiedekunnissa annettua seksuaalilääketieteen opetusta tulisi yhtenäistää