Artikkelissa käsitellään lukupiiriä aikuisten maahanmuuttaneiden yhteisöllisen oppimisen menetelmänä. Lähtökohtana on suomen kielen oppimisen edistäminen ja näkemys kielestä kulttuurin erottamattomana osana. Lukupiirien potentiaalia toisen kielen oppimisen kontekstissa ei ole juuri tutkittu. Tavoitteemme onkin tuottaa tutkimuspohjaisia lähestymistapoja kaunokirjallisuuteen osallistavana ja yhteisöllisenä pedagogisena toimintana. Aineistona ovat syksyllä 2020 korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden lukupiirin keskustelut, lukupäiväkirjat ja loppuhaastattelut.

Korostamme dialogisuutta painottavaa oppimiskäsitystä: oppiminen on sosiaalista toimintaa. Lähestymme dialogisuutta ylirajaisuuden kautta: se haastaa kulttuurien vastakkainasettelua tai niiden näkemistä toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Hyödynnämme kirjallisuuspedagogiikkaa ja kirjallisuuden ylirajaisuuden teoriaa sekä feminististä pedagogiikkaa, joka painottaa paikantumista sekä eroja ja valtasuhteita tiedontuotannossa.

Kehittelemämme ajatus ”ylirajaisesta lukemisesta” ottaa huomioon osallistujien erilaiset kielelliset taustat ja lähtömaat. Pohdimme lukemisen ylirajaisuutta yhteisöllisen oppimisympäristön edistämisen kannalta. Tutkimme ’oletetun lukijan’ avulla kulttuuristen erontekojen hankaluuksia ja lukupiirin tuottamia tai purkamia rajanvetoja ’meidän’ ja ’muiden’ välillä. Lopuksi keskitymme lukupiirikirjan valintakriteereihin kielen oppimisen kannalta ja avaamme näkökulmaamme kaunokirjallisuuden hyötyyn kielen oppimisessa.