Harjoittelijoiden työoikeudellinen asema on ollut ja on edelleen epäselvä. Ideaalitilanteessa harjoittelu yhdistää oppimisen ja työnteon. Näin ollen harjoittelija voidaan luokitella opiskelijaksi tai työntekijäksi. Kaikkia harjoitteluja kattavan yleissääntelyn puuttuessa harjoittelijan oikeudellinen asema riippuu siitä, missä yhteydessä harjoittelu järjestetään. Harjoittelut, joista on erityissääntelyä (ammattikoulutuksen yhteydessä järjestetty, koulutussopimuksen mukainen harjoittelu, julkisen työvoimapalvelujen kautta järjestetty kokeilu ja valmennus) voidaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 2 §:n mukaan poissulkea TSL:n soveltamisalasta. Toisaalta työsopimuksen solmiminen ainakin ammattikouluharjoittelun osalta ei ole kiellettyä. Korkeakouluharjoittelut ja muut harjoittelut voisivat kuulua TSL:n piiriin. Heidän työoikeudellinen asema kuitenkin riippuu tapauskohtaisesta arvioinnista.