Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata lasten mielenterveys- ja käytösongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tarkoitettujen vanhemmuusohjelmien käytettävyyttä haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa kuvaus vanhemmuusohjelmista sekä lisätä tietoa niiden saavutettavuutta edistävistä ja estävistä tekijöistä. Systemaattinen haku tehtiin PubMed/Medline, CINAHL, PsychINFO, Cochrane Library ja ERIC-tietokantoihin. Tiedonhaku rajattiin koskemaan interventiotutkimuksia. Aineisto analysoitiin deduktiivisesti käytettävyyttä kuvaavien osa-alueiden (hyväksyttävyys, tarve, implementointi, käytännöllisyys, adaptiivisuus, integrointi, siirrettävyys, vaikuttavuuden testaus) mukaisesti sekä laatimalla kuvaus vanhemmuusohjelmista TIDieR-tarkistuslistan mukaisesti. Katsaukseen valittiin mukaan 13 tutkimusta, jotka käsittelivät viittä eri vanhemmuusohjelmaa. Osallistumista edisti muun muassa käytännön järjestelyissä tukeminen, vanhemmuusohjelman maksuttomuus sekä palvelun sopivuus perheen tarpeisiin. Osallistumista puolestaan esti esimerkiksi muutokset perheen taloudellisessa tilanteessa sekä aikatauluongelmat. Kaikilla vanhemmuusohjelmilla oli lyhytaikaista vaikutusta lasten käytöshäiriöoireisiin. Ohjelmien käytön havaittiin vahvistavan vanhemmuustaitoja ja vähentävän vanhempien kuormitusta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien vanhemmuusohjelmien käytettävyyttä lisää oikea-aikaisesti tarjottu palvelu, palvelun osuvuus lapsen ja perheiden tarpeisiin, osallistumisen tukeminen sekä palvelun joustavuus.