A1 Refereed original research article in a scientific journal
Työpajanuoret tiedonhakijoina – digitaalisen osaamisen kasautuvuus
Authors: Saikkonen Loretta
Publisher: Informaatiotutkimuksen yhdistys
Publishing place: Tampere
Publication year: 2022
Journal: Informaatiotutkimus
Volume: 41
Issue: 1
First page : 8
Last page: 30
eISSN: 1797-9129
DOI: https://doi.org/10.23978/inf.111962
Web address : https://doi.org/10.23978/inf.111962
Self-archived copy’s web address: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/174547466
Abstract
Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten työpajanuorten (N=93) tiedonhakutaitoja. Aineisto on kerätty digitaalista osaamista mittaavan testin avulla. Pelkän peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen suorittaneet onnistuivat tehtävissä lukion käyneitä heikommin. Sukupuolen tai ikäryhmän mukaan ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja. Suurin osa työpajanuorista osasi muodostaa yksinkertaisen hakulausekkeen. Hakuoperaattorituntemus oli heikompaa. Hakutulosten luotettavuuden osasi arvioida yli puolet ja relevanssin noin kolmannes nuorista. Korrelaation mukaan ainoat muuttujat, jotka olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä tiedonhakutaitoihin, olivat taidot muilla digitaitojen osa-alueilla. Sen sijaan erilaiset digitaalisen teknologian käyttötavat eivät olleet yhteydessä tiedonhakutaitoihin, mutta korreloivat toistensa kanssa. Regressioanalyysin mukaan tärkeimmiksi tiedonhakutaitojen ennustajiksi nousivat digitaaliset viestintätaidot ja tiedonhallintataidot. Informaatio-, viestintä- ja tiedonhallintataidot karttuvat tämän tutkimuksen mukaan parhaiten, kun niitä vahvistetaan rinnakkain. Näitä taitoja voitaisiinkin vahvistaa osana nuorten työpajatoimintaa.
The study examines digital information skills of Finnish workshop youth (N=93). The data was collected using a digital skills test. Those who had completed only comprehensive school or voca-tional upper secondary education performed weaker than those who had completed general upper secondary education. No statistically significant differences were found by gender or age group. According to regression analysis, the only variables that were related to good information skills were other digital skills. Digital communication skills and information management skills were the most important predictors of information skills. In contrast, different uses of digital technol-ogy were not related to information skills but correlated with each other. According to this study, information skills, communication skills and information management skills are best improved when strengthened together. Strengthening these three skills could improve the information skills of Finnish workshop youth.
Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten työpajanuorten (N=93) tiedonhakutaitoja. Aineisto on kerätty digitaalista osaamista mittaavan testin avulla. Pelkän peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen suorittaneet onnistuivat tehtävissä lukion käyneitä heikommin. Sukupuolen tai ikäryhmän mukaan ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja. Suurin osa työpajanuorista osasi muodostaa yksinkertaisen hakulausekkeen. Hakuoperaattorituntemus oli heikompaa. Hakutulosten luotettavuuden osasi arvioida yli puolet ja relevanssin noin kolmannes nuorista. Korrelaation mukaan ainoat muuttujat, jotka olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä tiedonhakutaitoihin, olivat taidot muilla digitaitojen osa-alueilla. Sen sijaan erilaiset digitaalisen teknologian käyttötavat eivät olleet yhteydessä tiedonhakutaitoihin, mutta korreloivat toistensa kanssa. Regressioanalyysin mukaan tärkeimmiksi tiedonhakutaitojen ennustajiksi nousivat digitaaliset viestintätaidot ja tiedonhallintataidot. Informaatio-, viestintä- ja tiedonhallintataidot karttuvat tämän tutkimuksen mukaan parhaiten, kun niitä vahvistetaan rinnakkain. Näitä taitoja voitaisiinkin vahvistaa osana nuorten työpajatoimintaa.
The study examines digital information skills of Finnish workshop youth (N=93). The data was collected using a digital skills test. Those who had completed only comprehensive school or voca-tional upper secondary education performed weaker than those who had completed general upper secondary education. No statistically significant differences were found by gender or age group. According to regression analysis, the only variables that were related to good information skills were other digital skills. Digital communication skills and information management skills were the most important predictors of information skills. In contrast, different uses of digital technol-ogy were not related to information skills but correlated with each other. According to this study, information skills, communication skills and information management skills are best improved when strengthened together. Strengthening these three skills could improve the information skills of Finnish workshop youth.
Downloadable publication This is an electronic reprint of the original article. |  |
UTU Research Portal