Oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen arviointi toteutettiin vuosina 2020–2021 ja se koski yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen koulutustarjontaa. Erityisesti huomion kohteena olivat tutkinto-ohjelmien tuottama osaaminen, työelämärelevanssi ja jatkuva oppiminen. Arviointikysymykset olivat:
▪ Millaista osaamista oikeustieteellisen alan korkeakoulutus tuottaa ja miten?
▪ Miten oikeustieteellisen alan korkeakoulutus ennakoi ja vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin?
▪ Millainen on oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen työelämärelevanssi?
▪ Millaisia ovat jatkuvan oppimisen tarjonta ja toimintatavat oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksessa?

Alan kansallinen tutkintorakenne koostuu viiden yliopiston tarjoamista oikeusnotaarin tutkinto-ohjelmista, joissa tavoitetutkintona on alempi korkeakoulututkinto. Neljä yliopistoa tarjoaa oikeustieteen maisterin tutkinto-ohjelmakoulutusta. Lisäksi viidessä muussa yliopistossa oikeusalaa opiskellaan kauppatieteiden tai hallintotieteiden tutkinto-ohjelmien osana. Kahdeksassa ammattikorkeakoulussa tarjotaan oikeudellisesti painottuneita liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavia tutkinto-ohjelmia sekä kahdessa ammattikorkeakoulussa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia tutkinto-ohjelmia.

Arvioinnissa käytettiin monipuolisia menetelmiä ja aineistoja: valmiita palauteaineistoja, kuten Kandipalautetta ja maistereiden uraseurantaa, oikeustieteellisille yksiköille ja tutkinto-ohjelmille suunnattujen neljän eri itsearviointikyselyn vastauksia, yliopistojen arviointivierailuilla tehtyjä haastatteluita, ammattikorkeakoulujen oikeudellisille koulutuksille järjestettyä työpajaa, työelämän ja sidosryhmien edustajille tehtyjä ryhmähaastatteluja sekä opiskelijatyöpajojen aineistoja. Lisäksi arvioinnin loppuvaiheessa alustavia johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia työstettiin oikeustieteellisen alan arvioinnin kehittämiswebinaarissa.

Arvioinnin perusteella oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen keskeisimmät vahvuudet ovat:
▪ Oikeustieteellisen alan kansalliset tutkintorakenteet ovat pääosin toimivia.
▪ Oikeustieteen alan tutkinnot vastaavat työelämän tarpeita, sillä valmistuneet työllistyvät hyvin.
▪ Opetuksen painottuminen juridiikan yleisiin oppeihin ja oikeudelliseen yleissivistykseen tukee opiskelijoiden valmiuksia toimia monenlaisissa työtehtävissä.
▪ Oikeustieteellisellä alalla on muihin aloihin verrattuna poikkeuksellisen paljon jatkuvan oppimisen tarjontaa. Korkeakoulujen lisäksi kentällä on lukuisia muita tahoja, jotka tarjoavat alan jatko- ja täydennyskoulutusta.

Keskeisimmät kehittämissuositukset oikeustieteellisen alan korkeakoulutukselle ovat:
▪ Oikeustieteellisen alan opetusresursseja tulee lisätä ja opettaja-opiskelija-suhdelukua määrällisesti parantaa siten, että vuorovaikutteista ja aktivoivaa opetusta sekä opiskelijoiden ohjausta ja osaamista koskevaa palautetta voidaan lisätä.
▪ Osaamistavoitteiden, opetusmenetelmien ja osaamisen arvioinnin linjakkuuden kehittämiseksi tulee laatia yhteisiä arviointikriteereitä, jakaa hyviä käytäntöjä eri korkeakoulujen välillä sekä tukea opettajien pedagogisen osaamisen kehittymistä.
▪ Yksiköiden tulee käydä yhteistä keskustelua koulutusyhteistyön systemaattisesta kehittämisestä ja organisoida yhteistyötä selkeämmin.
▪ Jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan suunnittelu, toteutus ja arviointi tulee systematisoida ja vastuuttaa.