D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan
Tekijät: Pauli Rautiainen, Juha Lavapuro, Jari Hartzell, Emma Lehtinen, Niina Meriläinen, Riku Neuvonen, Elina Todorov
Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia
Kustannuspaikka: Helsinki
Julkaisuvuosi: 2016
Sarjan nimi: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
Numero sarjassa: 36/2016
Aloitussivu: 1
Lopetussivu: 134
eISBN: 978-952-287-284-5
ISSN: 2342-6799
Verkko-osoite: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=14103
ulkaisu on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusohjelmaan kuuluneen kansallisten perus- ja ihmisokeus-
indikaattorien kehittämishankkeen loppuraportti. Julkaisussa esitellään ensin yleisellä tasolla mitä ih-
misoikeusindikaattorit ovat. Tämän jälkeen hahmotellaan Suomeen soveltuvaa oikeusperusteista ihmis-
oikeusindikaattorikehikkoa. Lopuksi ihmisoikeusindikaattoreita pilotoidaan tarkastelemalla oikeuden
terveyteen ja vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista.
Julkaisu on kirjoitettu työkaluksi ihmisoikeusindikaattorien käyttöönotolle ihmisoikeuspolitiikan seuran-
nan ja sen ohjauksen välineeksi. Ihmisoikeusindikaattoreista on kirjoitettu aiemmin Suomessa hyvin
vähän, joten julkaisussa selostetaan kansainvälistä ihmisoikeusindikaattorikeskustelua sekä esitellään
ulkomaisia ihmisoikeusindikaattorimalleja.
Tutkijaryhmä suosittelee ihmisoikeusindikaattorityön vahvistamiseksi seuraavia jatkotoimia:
· Ihmisoikeusindikaattorien kehittäminen sidotaan yhteen konkreettisen ja relevantin ihmisoike-
uskysymyksen, kuten vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumi-
sen seurantajärjestelmän kehittämisen, kanssa.
· Ihmisoikeusindikaattorityölle osoitetaan vastuuorganisaatio ja nimetään vastuuvirkamies, joka
koordinoi ihmisoikeuspolitiikan seurantaa ja kansallisen ihmisoikeusindikaattorikehikon kehittä-
mistä.
· Keskeiset ihmisoikeustoimijat kootaan yhteiseen ihmisoikeusasiantuntijakeskukseen, jotta so-
malainen ihmisoikeusarkkitehtuuri selkiytyy ja sen voimavarat saadaan tehokkaasti käyttöön.
· Viranomaisrekistereitä ja tilastotiedon tuotantoa kehitetään rakenteellisen syrjinnän tunnistami-
seen ja haavoittuvien ihmisryhmien aseman seurantaan paremmin soveltuviksi.
· Ihmisoikeusindikaattorityön tulosten hyödyntäminen on valtavirtaistettava osaksi kaikkea lain-
valmistelutyötä.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |