Merikuljetukset ovat ratkaisevassa asemassa Suomen ulkomaankaupassa: viennistä noin 90 %
ja tuonnista noin 70 % kuljetaan meriteitse. Siksi vuoden 2015 alussa voimaan tullut tiukempi
rikkisääntely vaikuttaa erityisesti Suomeen. Merikuljetukset ovat myös Pohjois-Pohjanmaalla
sijaitsevien yritysten tärkein kuljetusmuoto: Perämeren satamien kautta kuljetettiin vuonna
2014 yhteensä noin 13 miljoonaa tonnia tavaraa, pääosin ulkomaan liikenteessä. Merkittävimmät
tonnimäärät ovat metalli- ja metsäteollisuudesta. Rikkisääntelyn vaikuttavuusarvioissa
ennakoitiin kuljetuskustannusten nousevan eniten juuri tämän kaltaisilla kuljetusintensiivisillä
aloilla.

Varustamoiden pääasialliset vaihtoehdot noudattaa tiukempaa rikkirajaa ovat MGO (marine
gas oil), rikkipesurin käyttöönotto, LNG sekä muut vaihtoehtoiset polttoaineet kuten biopolttoaineet
tai metanoli. MGO on ollut varustamoiden yleisin vaihtoehto sopeutua rikkisääntelyyn,
mutta muita vaihtoehtoja on tullut esille vuoden 2014 aikana. Syksyllä 2014 tehdyn kyselyn
perusteella varustamot ja satamat ovat varautumassa uuteen tilanteeseen, mutta toimenpiteet
ovat edelleen konkretisoitumassa. Suomessa suunnitellaan ja rakennetaan parhaillaan
LNG:n jakeluverkkoa, ja yksi terminaaleista on suunnitteilla Tornioon. Rikkipesureita arvioidaan
vuoden 2015 lopussa olevan käytössä SECA-alueella liikennöivissä aluksissa yli 160.
Rikkisääntelyn vaikutuksia voidaan arvioida ympäristöön ja terveyteen kohdistuvien sekä taloudellisten
vaikutusten osalta. Ennen tiukemman rikkisääntelyn astumista voimaan 1.1.2015
tehtiin useita selvityksiä ja ennusteita tulevista kustannusvaikutuksista, joissa pääasiassa arvioitiin
kuljetuskustannusten nousua perustuen eri polttoaineiden hintaerolle ja sitä, miten kustannusvaikutukset
tulevat kohdistumaan: varustamoille vai kuljetusten tilaajille rahtihintoihin.
Eri selvityksissä rahtihintojen arvioitiin nousevan keskimäärin 30-50 %. Sääntely voi vaikuttaa
myös niin, että merikuljetuksen osuus kuljetusketjussa lyhenee, ja maakuljetusosuus pitenee.
Vaikutuksia on arvioitu kansantaloudellisesti, mutta teollisuusyritysten toiminnassa tapahtuvia
muutoksia ei ole mitattu tapauskohtaisesti. Vaikutuksia voidaan mitata mm. kuljetushintojen
muutoksella, kuljetusreittimuutoksia selvittämällä sekä muita yrityksien toiminnassa tapahtuvia
muutoksia kartoittamalla. Pitemmän etäisyyden takia vaikutusten ennakoidaan olevan pohjoisessa
muuta Suomea suuremmat. Kyselyn perusteella vaikutukset tai toimenpiteet eivät
vielä ole konkretisoituneet alueella toimivissa yrityksissä.

Rikkisääntelyn astuttua voimaan vähärikkisen polttoaineen hinta on ollut alhaisempi kuin ennusteissa,
ja esitetyt skenaariot kustannusnoususta eivät ole konkretisoituneet. Rikkipitoisuudeltaan
erilaisten polttoaineiden välillä on kuitenkin suhteellinen kustannusero ja sääntelyn
takia tehdään investointeja. Tietoa rikkisääntelystä ja sen vaikutuksista tarvitaankin selvityksen
mukaan edelleen, kuten lainsäädännöstä, erilaisista kuljetusvaihtoehdoista, vaihtoehtoisista
polttoaineista sekä tukimahdollisuuksista. Rikkisääntelyn ohella on suunnitteilla muita tiukempia
ympäristösäädöksiä, kuten Tier III -säädökset typin oksidien osalta, hiilidioksidipäästöjen
rajoittaminen sekä painolastivesiä koskeva IMO:n yleissopimus.