Polaarikoodin turvallisuus- ja ympäristövaatimusten yhteensovittaminen Suomessa




Johanna Yliskylä-Peuralahti, Katariina Ala-Rämi, Risto Rova, Tanja Kolli, Eva Pongracz

PublisherValtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvitystoiminta

Helsinki

2016

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja

11

1

82

978-952-287-219-7

2342-6799

http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=10401



Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodi on kaikkia maita
sitova normi, jolla pohjoisilla arktisilla alueilla ja Etelämannerta
ympäröivillä alueilla purjehtiville lasti- ja matkustaja-aluksille
säädetään muita alueita tiukempia turvallisuutta ja ympäristönsuojelua
koskevia määräyksiä. Polaarikoodin turvallisuus- ja ympäristövaatimukset
tulevat voimaan 1.1.2017 ja miehistön pätevyys- ja koulutusvaatimukset
todennäköisesti 1.7.2018.

Polaarikoodin voimaantulon valmistelua
varten viranomaiset Suomessa käynnistivät selvityshankkeen
"Polaarikoodin turvallisuus- ja ympäristövaikutusten yhteensovittaminen
Suomessa (POLARCODE)".

Hanke toteutettiin Turun yliopiston
Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen ja Oulun
yliopiston teknillisen tiedekunnan energia- ja ympäristötekniikan
tutkimusryhmän yhteistyönä. Polaarikoodin voimaantulo tukee Suomen
arktisen strategian tavoitteita olla jatkossa arktisen meriteollisuuden
ja varustamotoiminnan johtava asiantuntija sekä pitää suomalaisyritykset
jatkossa vahvasti mukana etenkin arktisten alueiden kehittämisessä
ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Polaarialueiden ympäristön tilan kannalta erityisesti laivojen painolastivesiä ja ilmastonmuutosta voimistavia
kasvihuonekaasupäästöjä
koskevat rajoitukset olisivat merkittäviä. Polaarikoodiin ei kuitenkaan
vielä sisälly näitä päästöjä koskevia rajoituksia.
Painolastivesilaitteistojen toimivuuteen Polaarialueiden kylmissä
oloissa liittyy lukuisia epävarmuuksia. IMO:n
Painolastivesiyleissopimuksen voimaantulolla voi olla myönteisiä
vaikutuksia suomalaiselle meriteknologiateollisuudelle (clean tech), kun
markkinat uusille painolastiveden käsittelyjärjestelmille laajenevat.

Laivojen lyhytikäisten mustahiilipäästöjen torjunta toisi merkittäviä ilmasto- ja terveysvaikutuksia. Torjuntamenetelmien
kehitys
vaatii standardoidun mustahiilen mittausmenetelmän kehittämisen, jotta
mahdollinen päästövähennystarve täsmentyisi. NOx-, SOx- ja CO2
-päästöteknologioiden kehittäminen, parantaminen tai näiden
teknologioiden yhdistäminen myös mustahiilipäästöille soveltuvaksi toisi
markkinaetua. Suomen rooli on tukea IMO:a tässä työssä.



Last updated on 2024-26-11 at 17:04