Sahateollisuudella on edelleen
merkittävä rooli Suomen viennissä, vaikka viime vuosina metsäteollisuuden
uudeksi keihäänkärjeksi ovat osaksi nousseet toisen sukupolven
biopolttoaineet.  Tällä hetkellä Suomessa
teollisia sahoja on vajaat 80, joista suurin osa on sijoittunut joko Järvi-Suomen tai rannikoiden
läheisyyteen. Pääsahatuotteiden: mänty- ja kuusisahatavaran vuosituotanto on
viimeisten kymmenen vuoden aikana heilahdellut vajaasta 14 miljoonasta
kuutiometristä (1 m3 = 0,65 t) (vuonna 2003) 8 miljoonaan kuutiometriin (vuonna
2009). Vuonna 2013 volyymi oli 10,4 miljoonaa kuutiota ja kasvua vuoteen 2012
oli 10 %. Kuusen ja männyn osuus volyymeistä on tällä hetkellä tasan 50-50.

Suomalaisten sahojen tuotantovolyymit ovat verrattain pieniä verrattuna
muihin Itämeren ja Euroopan maihin. Suurimmat sahat Euroopasta löytyvät
Saksasta. Kolmen suurimman saksalaissahan vuotuinen tuotantokapasiteetti on 1
200 000 m3, kun Suomen suurimman sahan UPM:n Kaukaan vuosituotanto on noin 530
000 m3.

Kokonaisuudessaan vuonna 2013 Suomesta vietiin sahatavaraa
yli 5,6 milj. kuutiota ja tuotiin vajaat 34 tuhatta kuutiota. Raakapuun ja
hakkeen tuonti oli vajaa 5 milj. kuutiota ja vienti noin 500 tuhatta kuutiota.
Sahatavaran viennissä suurin vientisatama HaminaKotka vei lähes kolmanneksen
kokonaisvolyymistä. Toiseksi suurin oli Loviisan satama lähes viidenneksellä.
Lopuille volyymilla mitattuna suuremmille satamille, eli Rahja, Helsinki, Rauma
ja Kaskinen, määrät jakautuivat melko tasaisesti.

Satamittain verrattaessa ylivoimaisesti eniten sahatavaraa
meni Egyptin Alexandrian satamaan, eli kuudesosa (n. 1 000 000 m3) kaikesta
viedystä sahatavarasta. Toiseksi ja kolmanneksi eniten meni Saksaan
Bremerhavenin ja Hampurin satamiin yhteensä noin 1 100 000 m3. Syy miksi Keski-Euroopan
suurin satamiin meni paljon sahatavaraa on se, että pääasiassa Saksan,
Hollannin ja Belgian satamien kautta jo kontitetut sahatavarat lastataan
valtamerilaivoihin jatkokuljetuksia varten. Vastaavasti volyymiltaan kolme
suurinta sahatavaran lopullista määränpäämaata ovat Egypti, Japani ja
Iso-Britannia. Vaikka Egyptiin ja Japaniin meni lähes sama määrä sahatavaraa,
eli reilut 800 000 m3, niin rahallisesti mitattuna Japani on suurin vientimaa.

Hankkeessa suoritettiin myös kyselytutkimus ja haastatteluja.
Kyselytutkimuksen merkittävin tulos oli se, että sahat eivät ole keskittäneet
toimintoja esimerkiksi yhteen tiettyyn tai muutamaan satamaan.  Sahatavaraa voidaan samalta sahalta toimittaa
jopa 14 eri satamaan. Kyselyssä tärkeimmiksi tekijöiksi satamaa valittaessa
nousivat: etäisyys satamaan, laivaliikenneyhteydet ja kustannustekijät.