Eeva Jonsson
 


eeva.k.jonsson@utu.fi




ORCID-tunnistehttps://orcid.org/0000-0001-6878-847X





Asiantuntijuusalueet
Viikinkiajan numismatiikka; keskiajan numismatiikka.

Biografia

Olen koulutukseltani kulttuurituottaja ja numismatiikkaan suuntautunut arkeologi. Ensimmäinen kokemukseni numismatiikasta on talvelta 2008, jolloin osallistuin aihetta käsittelevälle kurssille Helsingin yliopistossa. Suomessa minulla ei ollut mahdollisuutta jatkaa erikoistumista ammattinumismaatikoksi, joten hain Tukholman yliopiston numismaattiseen tutkimusryhmään, joka toimii arkeologian ja antiikin kulttuurin laitoksen alaisuudessa. Sain stipendin pohjoismaisesta Nordplus -vaihto-ohjelmasta myöhemmin samana vuonna. Valmistuin maisteriksi vuonna 2015. Numismaattisia kiinnostuksen kohteitani ovat viikinkiaikaiset länsimaiset rahalöydöt sekä Ruotsin keskiaika. Olen osallistunut erilaisiin numismaattisiin tutkimusprojekteihin, muun muassa viikinkiaikaisten kätköjen paikantamiseen maastossa metallinpaljastimen avulla Gotlannissa sekä projektiin ”Metallanalyser av mynt”.

Nykyään asun edelleen Tukholmassa ja teen Turun yliopistossa väitöskirjaa aiheesta Fluctuations in the import of coins from the German Empire c. 950−1145. Väitöskirjatyötäni rahoittaa ruotsalainen Gunnar Ekströmin numismaattista tutkimusta tukeva säätiö. Väitöskirja on loppusuoralla.  

Työskentelen täysipäiväisesti kuraattorina Tukholman Talousmuseossa – Kuninkaallisessa rahakabinetissa [= Ekonomiska museet – Kungl. Myntkabinettet]. Keskeisimpänä vastuualueenani ovat tammikuusta 2024 lähtien viikinkiaikaiset rahalöydöt.



Tutkimus

Väitöskirjani Fluctuations in the Import of Coins from the German Empire c. 950‒1145 tavoitteena on analysoida viikinkiaikaisten hopeakolikoiden tuontia Saksalaisesta Keisarikunnasta nykyajan Ruotsiin. Viikinkiaikaisen raha-aineiston tutkimusmahdollisuudet ovat parantuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Metallinpaljastintutkimukset ovat johtaneet rahalöytöjen määrän voimakkaaseen kasvuun, samalla kun numismaattiset tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet merkittävästi. Myös tietämys rahojen löytökonteksteista on kasvanut. Uudet tietokoneohjelmat ovat luoneet aivan uusia mahdollisuuksia isojen löytöaineistojen analysointiin. Ruotsin nykyisten maanrajojen sisäpuolelta on tähän mennessä löytynyt yli 260 000 viikinkiaikaista rahaa. Saksalaiset rahat muodostavat hieman yli 40 % Ruotsin viikinkiaikaisesta rahamassasta.



Opetus




Julkaisut


Last updated on 2024-29-02 at 21:42