Tutkin sitä, miltä kaupunkiaskeesi näytti myöhäiskeskiajan Italian kaupungeissa, ja miten askeesia ohjaavat mallit ja ideaalit muuttuivat uuden ympäristön ja uudenlaisten tilojen myötä. Lähdeaineistoni koostuu myöhäiskeskiaikaisista pyhimyselämäkerroista, joissa korostuu paastoaminen, itsensä kurittaminen ja kilvoittelu Toscanan alueella. Vertaan myöhäiskeskiaikaisia pyhimyselämäkertoja varhaiskirkon erämaaisien teksteihin ja selvitän, kuinka erämaaisätradition pohjalta muodostuneet askeesin mallit sopeutuivat kaupunkiympäristöön. Tutkimuksessani lähestyn kaupunkiaskeesia elettynä uskona, kokemuksena, joka auttaa ymmärtämään sitä, miten myöhäiskeskiaikainen ihminen käsitti ja käsitteli ympäröivää maailmaa uskonsa kautta, ja miten askeesia ohjanneet vanhat traditiot ja ideaalit muokkaantuivat tilan ja ympäristön muuttuessa.