Olin fennistin alku, joka valmistui tohtoriksi evoluutiobiologiasta kulkien maantieteen kautta. Ympyrä sulkeutui, kun siirryin takaisin Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yksikköön tekemään kielievolutiivista tutkimusta biologian ja maantieteen menetelmin.  

Tutkin ihmisen kielellistä menneisyyttä ja pyrin yhdistämään kielellisen evoluution ihmisen kulttuurisen ja geneettisen diversiteetin kehitykseen. Vedän BEDLAN-työryhmää, jossa on mukana paitsi fenno-ugristeja ja fennisteja, myös maantietelijöitä, geneetikkoja, arkeologeja, biologeja, laskijoita - aina vaihteleva ja jatkuvasti jännittävä kokoonpano. Tällä hetkellä ihmettelemme, miksi Suomi on jakautunut kahtia niin kielellisesti, geneettisesti, kultuurisesti, ja kuinka paljon Pähkinäsaaren rauhanraja oikeasti on jakoa määrännyt. Entä minkä ikäisiä ovat Suomen tarhakalmistot, ja osuuko niiden tulo itämerensuomalaiskielten leviämiseen? Entä uralilaisten kielten leviäminen - miten ja milloin kielikunta hajosi  Tutkimme myös kielten ja geenien leviämistä sekä Suomen alueella että uralilaisten kielten puhuma-alueella. 

Mukavuusalueeni keskiössä on tietenkin nuoruuteni leväsiiratutkimus, ja julkaisemme SiPe -työryhmän kanssa (siirojen persoonallisuus) myös artikkeleita leväsiirojen persoonallisuudesta - tiesitkö, että kalojen saalistus kohdistuu erityisesi aktiivisiin koiraisiin, ja että ahventen uhkaan leväsiiralla on käyttäytymisadaptaatioita. Sen sijaan vieraslaji liejutaskuravusta siirat eivät ymmärrä mitään, ja tulevat syödyiksi.