Krista Ojutkangas
krioju@utu.fi +358 29 450 3216 +358 50 437 2139 Arcanuminkuja 1 Turku ORCID-tunniste: https://orcid.org/0000-0002-4479-4637 |
suomen kieli; kielioppi; spatiaalinen semantiikka; adpositiot; syntaksi; kielitypologia
Valmistuin ylioppilaaksi Lohjan lukiosta, ja pääsin samana keväänä Turkuun opiskelemaan suomen kielen ja sen sukukielten koulutusohjelmaan suomea, viroa, unkaria ja yleistä kielitiedettä. Tein pro gradu -tutkielmani suomen ja viron verbijohdoksista. Maisteriksi valmistuttuani työskentelin ensin yleisen kielitieteen oppiaineessa Suomen Akatemian Maailman kielten yhteinen rakenne -tutkimushankkeessa (johtaja prof. Esa Itkonen) tutkimusassistenttina ja sen jälkeen suomen kielen assistenttina. Väitöskirjan tein valmiiksi valtakunnallisen tutkijakoulun Langnetin tohtorikoulutettavana, ja väittelin suomen ja viron ruumiinosannimien kieliopillistumisesta v. 2001. Suomen Akatemian Käsitteistäjä ja kielioppi -hanke (Turun osahankkeen johtaja prof. Tuomas Huumo) tarjosi minulle tutkijanpestin, jonka jälkeen minut valittiin suomen kielen lehtoriksi v. 2003. Suomen kielen dosentiksi minut nimitettiin v. 2006.
Päätutkimusaiheeni ovat suomen kielen paikkaa ilmaisevat adpositiot ja adverbit, yhteisnimitykseltään grammit. Grammeilla ilmaistaan – suomen runsaan paikallissijajärjestelmän ohella – sijaintisuhteita hyvin monipuolisesti. Hahmotamme tilaa ympärillämme kolmijakoisen akseliston eli edessä–takana-, päällä–alla- ja vasemmalla–oikealla-akselien avulla. Sijaintia suhteessa näihin akseleihin ilmaistaan nimenomaan grammeilla; paikallissijojen keskeisin tehtävä on ilmaista staattista sijaintia, siirtymää kohteeseen tai erilleen kohteesta. On kiinnostavaa, millaisia sijainnin suhteutuskohtia kielen käyttäjät hyödyntävät erityyppisiä sijainteja kuvatessaan, ja millaisia syntaktisia rakenteita kuvauksissa hyödynnetään. Teoreettisesti edustan kognitiivista kielentutkimusta, jonka peruslähtökohta on se, että kieli pohjautuu ihmisen yleisiin kognitiivisiin kykyihin, esimerkiksi kykyyn kiinnittää eriasteista huomioita tilanteiden eri osiin, kykyyn luokitella olioita ja tapahtumia ja kykyyn ymmärtää olioiden välisiä voimadynaamisia suhteita. Tutkimusmenetelmäni on aina aineistopohjainen ja osin aineistovetoinenkin. Olen kiinnostunut myös siitä, miten sijaintisuhteita ilmaisevien keinojen käyttö on kehittynyt, ja käytän tämän vuoksi saatavilla olevia aineistoja melko laajasti, 1500-luvun vanhasta kirjasuomesta nykyaineistoihin. Erityisen kiinnostava on 1800-luku, jolloin suomea kehitettiin kiivaasti ja tietoisesti kaikilla elämän osa-alueilla käyttökelpoiseksi sivistyskieleksi.
Opetan oppiaineessani ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ensimmäistä isoa kielioppikurssia, äänne- ja muotorakennetta. Opetan kielioppia myös aineopintovaiheessa, jolloin kieliopillisiin ilmiöihin paneudutaan syvällisemmin ja yhden ilmiön eri-ikäisiä kuvauksia tarkastellaan kriittisesti vertaillen. Olen opettanut pitkään myös suomen kirjakielen kehitystä. Osallistun myös opintojen alkuvaiheen yleisopetukseen ja vastaan laitoksen yhteisestä yleisen kielitieteen johdantokurssista. Toimin oppiaineessani opettajatuutorina. Ohjaan vuosittain muutamia graduja, ja ohjauksessani on tällä hetkellä myös kaksi väitöskirjaa (toinen Turun ja toinen Itä-Suomen yliopistossa).
- Suomen transitiiviset verbit ja verbien transitiivisuus (2025)
- Virittäjä
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Dynamic local cases in use. Expressing directional events in Finnish (2023) The Finnish Case System. Cognitive Linguistic Perspectives Ojutkangas Krista
(A3 Vertaisarvioitu kirjan tai muun kokoomateoksen osa) - Readymade grammar. Why are Finnish postpositions an open class? (2023) The Finnish Case System. Cognitive Linguistic Perspectives Jaakola Minna, Ojutkangas Krista
(A3 Vertaisarvioitu kirjan tai muun kokoomateoksen osa) - Onko sun Krista pakko olla noin ankara itsellesi? (2021)
- Verkko-Kieleke : suomen kielen opiskelijoiden lehti
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Kielentutkija kasvikartoittajana (2020)
- Verkko-Kieleke : suomen kielen opiskelijoiden lehti
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Kirja-arvio: "Ahaa-elämysten ilotulitusta": kääntäjän elämäntyö herättää kieliopin henkiin. Kersti Juva:
Löytöretki suomeen. 2019. ISBN 978-9-51-858104-1. (2020)- Sananjalka
(B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä lehdessä ) - Laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus (2020) Kielentutkimuksen menetelmiä I-IV Luodonpää-Manni Milla, Ojutkangas Krista
(A3 Vertaisarvioitu kirjan tai muun kokoomateoksen osa) - On the syntax of comitative constructions: the case of Finnish mukana, mukaan ‘with, along’ (2017)
- Eesti ja soome-ugri keeleteaduse ajakiri
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Suomen mukaan-sanan kieliopillistuminen: seuralaissuhteesta tiedon alkuperän ilmaisemiseen (2017)
- Sananjalka
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Suomen mukana ja mukaan seuralaissuhteen ilmaisijoina. Kiintopisteen ilmaisukeinot, konstruktiot ja osallistujien symmetriaero. (2017)
- Virittäjä
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä ) - Itse-sanan syntaksi, semantiikka ja kieliopillistuminen (2016)
- Virittäjä
(B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä lehdessä ) - Kielestä ei voi ottaa lomaa (2015)
- Turun Sanomat
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Miten bäästä tulee Mihhä mampaat on? (2015)
- Turun Sanomat
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Noin 28 000 uutta yhdyssanaa seulassa ja suurennuslasissa – Kirja-arvio: Tyysteri, Laura 2015: Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan. Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 408. Scripta Lingua Fennica Edita. ISBN: 978-951-29-618 (2015)
- Sananjalka
(B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä lehdessä ) - Kuuntele lasta ja katso peiliin (2014)
- Turun Sanomat
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Miten puhua koiraa? (2014)
- Turun Sanomat
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Oravakäki ja seitivalas (2014)
- Turun Sanomat
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Walkia pelto, mustat s[ie]menet, kylwä kuka taitaa? – Christfrid Gananderin Suomalaisten Arwotusten ja Nytt Finskt Lexiconin suhteesta (2014) Juuret marin murteissa, latvus yltää Uraliin Ojutkangas Krista
(A3 Vertaisarvioitu kirjan tai muun kokoomateoksen osa) - Leikkikin on kielen työtä. (2013)
- Turun Sanomat
(E1 Yleistajuinen artikkeli lehdessä) - Pyytämättä ja yllätyksenä. Paratagmakonstruktiot 1500–1800-luvun kirjasuomessa. (2013)
- Sananjalka
(A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä )