Työskentelin tohtorikoulutettavana Suomen Akatemian rahoittamassa Suomen kadot ja nälkävuodet kansainvälisessä kontekstissa -tutkimusprojektissa vuoden 2014. Sen jälkeen olen tehnyt väitöskirjaani pääasiassa muun palkkatyön ohessa vapaa-ajalla.

Väitöskirjatyössäni tutkin Riihimäki–Pietari-ratatyömaata työvoimapoliittisesta ja henkilöstöhallinnollisesta näkökulmasta. Radan rakentamispäätös tehtiin vuonna 1867 ja sitä rakennettiin vuosina 1868–1870. Radan rakentaminen alkoi siis keskellä suuria nälkävuosia.

Tutkin väitöskirjatyössäni, missä määrin ratatyömaa käsitettiin hätäaputyömaaksi ja missä määrin tavalliseksi työmaaksi sekä missä määrin se kumpanakin tosiasiassa toimi eri tahojen näkökulmasta. Tutkin väitöskirjassani lisäksi ratatyömaan organisointia eli esimerkiksi sitä, miten sen rekrytointi, palkanmaksu, työntekijöiden ohjeistus, majoitustoiminta, ruokahuolto, sairaanhoito ja hautaustoimi järjestettiin sekä miten toimittiin ratatyömaahan liittyvien levottomuuksien kuten juopottelun, omaisuusrikosten, väkivaltaisuuksien ja seksikaupan ehkäisemiseksi.