Artikkeli perustuu heinäkuussa 2019 tehtyihin etnografisiin
kenttätöihin Untšon kylässä Marin tasavallassa, joka sijaitsee
Keski-Venäjällä aivan Tatarstanin rajalla. Untšon eli   venäjäksi
Šorunžan keskuskylän lisäksi siihen kuluu kuusi muuta pienempää kylää,
joiden kaikkien yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuonna 2019 noin 2000.
Pienemmät kylät ovat Mukanai, Paimyr, Sapunža, Šlan, Šurga ja Jambator.
Osa asukkaista on vain kirjoilla kylässä. Tarkastelemme artikkelissa
yhtä marilaisuuden identiteettisymbolia uhrilehtoa. Kenttätöiden aikana
siellä pidettiin heinäkuussa Pietarin eli sikäläisittäin Petron päivänä
Sürem-uhrimenot.  

Uhrilehdon valinta perustuu siihen, että kysyessämme
nykymarilaisuuden symboleja haastateltavat nostivat esille marin kielen,
puvun tai marien uskonnon. Valitsimme näistä uhrilehdon tarkastelun
kohteeksi. Analysoimme lehtoa kahdesta näkökulmasta; lyhyesti Sergei
Tšavainin runon Lehto avulla ja museoissa käytettävänä olevan
merkitysanalyysin avulla. Merkitysanalyysi nostaa lehdon merkityksen
laajemman keskustelun pohjaksi.

Merkitysanalyysimenetelmän avulla tutkittavana olevan ilmiön – tässä
siis uhrilehdon –   autenttisuus, elämyksellisyys, yhteisöllisyys sekä
historiallinen ja kulttuurinen merkitys sekä   hyödynnettävyys nousevat
käsittelyyn. Kokonaisuudessaan tavoitteena on selvittää se, mitä ja
mistä se kertoo. Nämä kaikki asiat tulivat hyvin esille uhrilehdosta ja
siellä keskikesällä pidetystä Süremin uhrijuhlasta. Uhrijuhlan merkitys
voi olla erilainen siellä vieraileville turisteille, meille tutkijoille,
nuorille marilaisille tai kyläläisille, joita kuitenkin uhrilehdossa
oli melko runsaasti paikalla.