Museot voivat tulla entistä vaikuttavammiksi toimijoiksi ja yhteisen kestävyysmurroksen tukijoiksi olemalla avoimia uusille toimintatavoille. Mahdollisia kehityspolkuja tarjoavat tieteelliselle tutkimukselle perustuvat uudet käsitteet ja menetelmät. Dynaaminen museo on yhteiskunnallisesti vaikuttavamman ja tavoitteellisesti tulevaisuutta rakentavan museon toimintamalli. Se pystytetään kulttuuriperinnön, elävän perinnön ja tulevaisuusperinnön kivijaloille. Tulevaisuusperintö on kulttuuriperinnön muoto, jonka avulla dynaamisessa museossa on mahdollista osallistua kulttuurisen kestävyysmurroksen tuottamiseen yhteiskunnassa. Tulevaisuusperintöverstas on dynaamisen museon tulevaisuusajattelun työkalu, jonka avulla luodaan tulevaisuusperintöä ihmisten ja yhteisöjen kanssa ja heidän käyttöönsä.

Dynaamisessa museossa, tulevaisuusperinnössä ja tulevaisuusperintöverstaassa yhdistyvät nykyinen kestävyysmurroksen tavoittelu, eri aikojen murroksien merkitykselliset asiat ja museoiden kyky osallistaa ihmisiä näiden äärelle. Olennaista tulevaisuusperintöverstaassa on ajallinen siirtymä nykyhetkestä menneisyyteen, menneisyydestä tulevaisuuteen ja tulevaisuudesta takaisin nykyhetkeen.

Nyt julkaistut dynaamisen museon toimintamalli, tulevaisuusperinnön käsite ja viisivaiheisen tulevaisuusperintöverstaan menetelmä valmisteluvaiheineen ja jälkitöineen ovat vapaasti sovellettavissa missä tahansa museossa. Tulevaisuusperintöverstaiden aineisto kokoelmien osaksi tuotuna avaa mahdollisuuden kestävyysaiheiden tallentamiselle ja tarkastelulle eri aikoina.

Museoiden tärkeimpiin työkaluihin kuuluvat luotettavuus sekä pitkä aikaulottuvuus ja empatia, joita tarvitaan, kun haluamme ymmärtää ja yhdessä luoda muutosprosesseja. Museoiden aktiivinen yhteiskunnallinen rooli luo yhteyden erilaisiin toimijoihin, sidosryhmiin ja yhteisöihin. Museot voivat toteuttaa tulevaisuusperintöverstaan omissa näyttelytiloissaan tai vaikka luonnossa sisällyttäen verstaan kulkuun esimerkiksi moniaistisia tai muita taiteellisia harjoituksia. Elävän perinnön työ on museolle aivan keskeinen toimintamuoto. Olennaista on keskustella arvoista sekä löytää yhdessä ituja kestävyysmuutokselle omassa arjessa.

Ekologisella jälleenrakentamisella on kiire. Uudenlaisessa sivistyskäsityksessä ihmisellä on ylisukupolvinen ja moraalinen ymmärrys itsestään osana elollista ja elotonta luontoa. Ympäristökriisin ratkaiseminen ja muu tulevaisuuden rakentaminen nähdään yksilöiden ja yhteisöjen aktiivisena, kulttuurisena toimintana. Pelkästään aiempien ajallisten kulttuuristen kerrosten hyödyntäminen ei tuota kestävyysmurrosta. Tarvitaan siis eri aikatasoja yhdistävää ja uudenlaista tulevaisuutta rakentavaa museotoimintaa. Dynaamisessa museossa pyritään tähän ottamalla ekososiaalinen sivistys osaksi museoiden entuudestaan vahvaa sivistystyön osaamista.

Fasilitoituja etä- ja lähitulevaisuusperintöverstaita pilotoitiin hankkeen aikana yhteensä 10. Kokeilukumppaneina olivat Arkkitehtuuri- ja Designmuseon A&DO-hanke, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Suomen maatalousmuseo Sarka, Suomen Metsämuseo Lusto, Suomen valokuvataiteen museo, Tekniikan museo, Varkauden museot sekä Tiedekeskus Heureka. Tämän lisäksi yhteistyötä tehtiin laaja-alaisesti ja vuorovaikutteisesti valtakunnallisen museokentän kanssa. Hankkeen viestintä oli monikanavaista ja aktiivista. Viestinnän rooli on olennaista ottaa huomioon tulevaisuusperintöverstaiden suunnittelussa.