Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalintakriteereitä tarkastelevan artikkelimme huomio
kohdistuu erityisesti opettajankouluttajien käsityksiin koulutukseen ja opettajan ammattiin
soveltuvista hakijoista. Tutkimuksemme menetelmäksi valitsimme kehittävän
fenomenografian, joka antoi mahdollisuuden kartoittaa kompleksisia valintakriteereitä
ja tavoittaa soveltuvuuskokeiden kehittämistarpeita. Teemahaastatteluihin osallistui kahdeksan
pitkään arvioitsijana toiminutta opettajankouluttajaa. Neljävaiheisen fenomenografisen
analyysin tuloksena tiivistyi kolme kuvauskategoriaa, jotka kuvasivat soveltuvuuden
arviointikriteerejä opettajan ammatillisten vaatimusten, koulutettavuuden ja motivaation
näkökulmista. Tutkimus toi esiin valitsijoiden välisiä käsityseroja soveltuvien
hakijoiden valmiuksista ja ominaisuuksista. Esimerkiksi koulutettavuuden kohdalla toinen
arvioitsija korosti nöyryyttä ja vastaanottavaisuutta opettajankoulutuksessa tarjottavalle
opetukselle, toinen puolestaan arvosti kriittistä orientaatiota vallitsevien käytänteiden
kyseenalaistamiseksi. Nämä paradoksit antoivat viitteitä siitä, että valintojen taustalla
on pääosin ideaalipohjaisia, subjektiivisia ja vaihtelevia käsityksiä tieteellisesti perustellun
tavoitepohjaisen arvioinnin sijaan. Tämä vaikeuttaa sekä valintojen kehittymistä
asiantuntijatoiminnaksi että hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamista. Tutkimustuloksia
voidaan hyödyntää soveltuvuuskoepohjaisen opiskelijavalinnan tutkimuksessa
ja kehittämisessä.