Seitsemän pienoistutkielmaa sisältävä Elämänpuu on Uno Harvan tutkijanuran dynaamisen varhaisvaiheen päättävä tiivis esitys esimodernin ajan myyttisistä maailmankuvista. Jotta nykypäivän lukija voi seurata Harvan argumentaatiota lähes 100 vuotta kirjan ensijulkaisun jälkeen pidän tärkeänä selvittää teoksen syntytaustaa ja sen keskeisiä huomioita.  Elämänpuu on jatkoa Harvan Jumalauskon alkuperä -teoksessa (1916) aloittamalle käsitteelliselle kartoitukselle ihmiskunnan uskontoperinteiden historiallisen kehityksen perustavista kysymyksistä. Elämänpuu on kuitenkin edeltäjäänsä ratkaisevasti monitahoisempi nostaessaan tarkastelun polttopisteeseen eri kulttuurien suullisen kansanperinteen ytimeen kuuluvan myyttiepiikan. Harvan tavoitteena oli esittää tiivistetysti myytteihin kodifioidut ”uskomukset ja unelmat”, joihin ihmiskunta on säilönyt kuvansa maailmankaikkeudesta ennen tiedon maailmassa tapahtunutta kopernikaanista vallankumousta. Harvan tarkastelussa myös katolisen ja protestanttisen kirkon kosmologia tukeutui muinaisajan myyttiseen maailmankuvaan.