Taustaselvityksen avainteemoja ovat kestävä tulevaisuus, kulttuuriperinnön monimuotoisuus ja kestävä käyttö sekä yhdenvertaisuus. Selvitys jatkaa Euroopan neuvoston Faron sopimuksen ydinajatuksia, painottaen kulttuuriperintöyhteisöjä. Otsikko viittaa siihen, ettei ole yhtä, vaan kirjo erilaisia, yhtä arvokkaita kulttuuriperintöjä. Kulttuuriperinnön muotoja suojellaan kulttuuriperintöpolitiikassa monin kansainvälisin työkaluin. Samalla ne ovat yksilöiden ja yhteisöjen arjessa elävää perintöä. Kulttuuriperintöpolitiikka reagoi globaalin toimintaympäristön muutoksiin. Ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuus sekä ekologisen jälleenrakentamisen onnistuminen edellyttävät ihmisten arjen ja maailmankuvan muutosta. Unesco painottaa strategiassaan 2014–2021 kulttuurin pitävän yhteiskuntia koossa; monimuotoisen kulttuurin tunnistaminen kestävän kehityksen, rauhan ja taloudellisen edistymisen ajurina on olennaista. Kulttuuriperinnössä on pitkälti kyse valinnoista, käyttötavoista ja merkityksenannosta. Kulttuuriperintö ja taide, luova talous sekä matkailu liittyvät yhteen virtuaalisina ja lähimatkailun muotoina. Tulevaisuutta, jota teemme nyt, voivat sävyttää yllätykselliset kulttuuriperinnön ja sen käytön muodot.