Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata, minkälaista tutkimusta aiemmin on tehty sosiaalisen median terveysviestinnästä COVID-19-pandemian aikana sekä kuvata mitä pandemiaan liittyviä aiheita ja kannanottoja sosiaalisen median käyttäjät viestivät. Systemaattinen tiedonhaku suoritettiin tammikuussa 2021 Pubmed-, CINAHL-, Medic-, Scopus-, Web of science - ja Social Science Database -tietokantoihin. Tutkimustietoa etsittiin myös manuaalisesti Internetistä. Tietokantahaku ja manuaalihaku tuottivat 2026 tutkimusartikkeliviitettä, joista katsaukseen valikoitui 14 tutkimusartikkelia.

Katsaus osoitti, että tutkimusta sosiaalisen median terveysviestinnästä COVID-19-pandemian aikana on julkaistu kevääseen 2021 mennessä vielä melko vähän. Kuitenkin tähän mennessä julkaistu tutkimus on kohdistunut monipuolisesti eri sosiaalisen median alustoihin ja tutkimusta on toteutettu useissa maissa. Katsaus osoitti myös, että sosiaalista mediaa on hyödynnetty aktiivisesti COVID19-pandemian aikaisessa terveysviestinnässä. Viestien aiheet liittyivät muun muassa yleiseen virustilannetietoon, viruksen syntymekanismeihin, viruksen ehkäisy- ja torjuntatoimiin, rajoituksiin, viruksen aiheuttamiin oireisiin, hoitoon, rokotteisiin sekä maailman taloudelliseen ja sosiaalipoliittiseen tilanteeseen. COVID-19-pandemiaan liittyvät terveysviestit koostuivat sekä negatiivissävytteisistä että myönteisten tunteiden sävyttämistä aiheista, kuten toivosta ja kiitollisuudesta. Viestit perustuivat tutkittuun tietoon, valheellisiin ja jopa rasistissävytteisiin huhuihin ja salaliittoteorioihin.

Jatkotutkimusta tarvitaan nuorille kohdennettujen terveysviestien sisällöistä. Covid-19-pandemian aikaista sosiaalisen median viestien sisältöä voitaisiin myös tutkia laajemmin analysoimalla, miten viestintä on mahdollisesti muuttunut pandemian edetessä ja tietoisuuden lisääntyessä.