Vuoden 2019 lopulla Kiinan Wuhanissa alkoi levitä aiemmin tuntematon koronavirus, SARS-CoV-2. 
Virus levisi alkuvuodesta 2020 nopeasti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Terveysturvallisuuden 
edistämiseksi ja viruksen leviämisen estämiseksi valtiot ryhtyivät aktiivisiin suojaustoimenpiteisiin. 
Kaikki kansalaiset, myös lapset ja nuoret perheineen olivat koronatoimien piirissä. Tämän tutki-
muksen aineisto kerättiin osana laajempaa kyselyä, johon vastasi 1410 Nouhätä!-kampanjaan osallis-
tunutta 8.-luokkalaista nuorta. Tutkimuskyselyssä oli mukana avoin kysymys, jossa nuoria pyydettiin 
kertomaan, miten koronapandemia oli vaikuttanut heidän suhtautumiseensa turvallisuusasioihin. Tä-
män osatutkimuksen tavoitteena oli analysoida ja ymmärtää suomalaisten nuorten turvallisuuskä-
sityksiä poikkeusolojen vallitessa koronakeväänä 2020. Avoimeen kysymykseen saatiin yhteensä 280 
vastausta. Sanalliset vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Vastauksista nousi esiin kuvailuja terveyteen, turvallisuuteen liittyviin tunteisiin sekä valmiuteen liittyvistä sisällöistä Vastauksissa korostuivat selvästi terveysturvallisuuteen liittyvät maininnat, mikä ilmentää hyvin nuorten käsitysten sitoutumista pandemia-aikaan. Aineistolle tehtiin myös määrällistä jaottelua, jonka mukaan vastaajista 43 prosenttia (119) oli sitä mieltä, että pandemialla ei ole ollut vaikutusta ja lähes yhtä suuri osuus vastaajista ilmaisi, että koronalla oli ollut vaikutusta heidän suhtautumiseensa turvallisuusasioihin. Nuorten turvallisuuskäsitykset olivat sukupuolittuneita; tyttöjen vastauksissa kuvailtiin selvästi poikien vastauksia useammin koronapandemialla olleen vaikutusta heidän suhtautumiseensa turvallisuusasioihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä turvallisuuskasvatuksen tavoitteiden että sisältöjen kehittämisessä ja arvioinnissa.