C1 Kustannettu tieteellinen erillisteos

Covid-19, luottamus ja digitalisaatio: Tutkimus etätyöstä ja sen järjestymisestä Suomessa keväällä ja syksyllä 2020




Julkaisun tekijät: Kovalainen Anne, Poutanen Seppo, Arvonen Johanna

Julkaisuvuosi: 2021

ISBN: 978-951-29-8421-3

Verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8421-3


Tiivistelmä

Miten Suomi selvisi äkillisestä etätyöhön siirtymisestä ja etätyön
tekemisestä vuonna 2020? Miten etätyöhön siirtyminen tapahtui, entä
miten työnantajan ja työntekijän välisiä, työn valvontaan ja työnantajan
määräämisoikeuksiin liittyviä työsuhteen ulottuvuuksia käsiteltiin
etätyöhön siirtymisessä? Meitä kiinnosti mm. myös se, lisääntyikö
työnantajan työntekijöihin kohdistama valvonta ja työntekijöiden
raportointivelvollisuus etätyötilanteessa, sekä yleisemmin se, miten
etätyön tekeminen sujui, kun etätyön tekeminen jatkui oletettua kauemmin
ja pidempään – ja jatkuu edelleen.



Pandemia on tuonut esille työn tekemiseen liittyviä uusia
jakolinjoja: etätyö on digitalisaation myötä mahdollisuus monelle,
muttei kaikille. Pandemia on myös mahdollistanut uudenlaista etätyön
aseman ja paikan hahmottelua keskeisenä osana ”uutta normaalia”:
digitaalisuus mahdollistaa etätyöyhteydet, työn ja vapaa-ajan
uudenlainen yhdistäminen voi joustavoittaa työntekoa, ja
työmatkaliikenteen vähentyminen tuottaa myönteisiä ympäristövaikutuksia.
Tutkimuksemme mukaan mm. vahva luottamus työnantaja-työntekijäsuhteissa
loi perustan hyvin ja helposti sujuneelle siirtymiselle etätyöhön sekä
etätöiden sujuvuudelle suomalaisessa yhteiskunnassa.



Tutkimme työssäkäyvän väestön etätyöhön siirtymistä etätyöhön ja
etätyön tekemistä Covid-19 pandemian aiheuttamassa yhteiskunnallisessa
poikkeustilanteessa kevään ja syksyn 2020 aikana. Olemme kiinnostuneita
työn autonomisuudesta, työn valvonnasta sekä uusista teknologioista
osana työn tekemistä. Nostamme esille kaksi aineistossamme
kiinnostavasti esille nousevaa seikkaa: luottamuksen
työntekijä-työnantaja –suhteiden muotoaan muuttavana perustana ja
digitalisaation merkityksen etätyön sujuvuuden pohjana.



Tutkimuksemme mukaan 31 % suomalaisista teki jo ennen pandemiaa
pääosin paikkariippumatonta työtä ja kertoi käyttävänsä yli 80 %
työajastaan työtehtäviin, jotka eivät olleet sidotut tiettyyn yhteen tai
useampaan työskentelypaikkaan. Kansainvälisesti vertaillen
”normaalioloissa” paikkariippumatonta työtä tekevien osuus Suomessa, 31
%, on saman-suuntainen kuin kehittyneiden talouksien ns. hybridityön ja
etätyön osuus työssäkäyvästä väestöstä. Kokonaan paikkariippumatonta
työtä tekevät tutkimuksemme mukaan yleisimmin 30-34 vuotiaat
korkeakoulutetut, jotka toimivat asiantuntijatehtävissä, ylempinä
toimihenkilöinä tai toimihenkilötehtävissä. Korkeakoulutetut naiset
työskentelivät useimmiten kokoaikaisesti etätyössä, korkeakoulutetut
miehet työskentelivät useimmiten osan viikkoa, 3-5 päivää, etätyössä.



Poikkeusolojen aikana, keväällä 2020, 45 % suomalaisista teki
tutkimuksemme mukaan etätöitä säännöllisesti tai epäsäännöllisesti.
Heistä 32 % oli tehnyt etätöitä säännöllisesti ja 13 % oli tehnyt
etätöitä epäsäännöllisesti kevään ja kesän 2020 aikana. 55 % ei tehnyt
tai ei voinut tehdä lainkaan etätöitä kevään tai kesän 2020 aikana
työnsä luonteen vuoksi (Kuvio 1).



Miten etätyöhön siirtyminen tapahtui keväällä 2020? Tiivistetysti:
tutkimuksemme mukaan valtaosa etätyötä tehneistä koki etätyön tekemiseen
siirtymisen tapahtuneen hyvin helposti, eikä etätyön tekemisestä
tarvinnut erikseen sopia työnantajan kanssa. Siirtymä työpaikoilta
etätöihin koettiin helpoksi ja vaivattomaksi silloin kun työssä oli edes
joitakin elementtejä jotka mahdollistivat mielekkään etätyön. Etätöihin
siirtymisen helppous ja sujuvuus sekä työvälineiden toimivuus ja
työtila kotona selittivät vastaajien halukkuutta jatkaa etätöissä
pysyvämmin, pandemian jälkeen.



Etätyön tekeminen väheni hieman syksyllä 2020 kevään ja kesän
etätyötä tehneiden määriin verrattuna. Syksyllä etätöitä teki vajaat 40 %
kaikista vastaajista. Säännöllisesti etätöitä syksyllä teki 28 %
vastaajista, ja epäsäännöllisesti 12 % vastaajista. 61 % vastanneista ei
tehnyt enää syksyllä 2020 etätöitä (Kuvio 2).



Etätyönteon sujuvuuteen liittyi myös se, että ylivoimaisesti
suurimman osan työntekijöistä (91 %) ei tarvinnut esittää etätyönä
tehtävään työhön liittyvää ennakkosuunnitelmaa työnantajalle (Kuvio 3).
Työnteko vain siirtyi työpaikalta kotiin ja jatkui niin normaalisti kuin
mahdollista. Erityisen kiinnostavaa on, että etätyöhön siirtyminen ja
etätöiden jatkuminen ei kyselymme perusteella ole vaikuttanut
negatiivisesti työnantajan luottamukseen työsuoritusta tai työntekijää
kohtaan vaan pikemminkin päinvastoin. Nämä yhdistettynä muihin etätyön
myönteisiin seikkoihin lisäävät yhdessä etätyön kiinnostavuutta jopa
pysyvänä ratkaisuna (Kuviot 8, 9, 14).



Kun kysyimme vastaajilta sitä, onko työnantajan luottamus pysynyt
ennallaan, kasvanut vai vähentynyt etätöiden myötä, vastaukset
vahvistivat oletuksiamme: yli 80 % vastasi kysymykseen neutraalisti tai
myönteisesti: kaikista vastaajista 75 % koki luottamuksen pysyneen
ennallaan ja 7 % koki luottamuksen jopa kasvaneen etätyöskentelyn myötä.
Vain 3 % kaikista vastanneista koki työnantajansa luottamuksen omaa
työsuoritusta kohtaan jostain syystä vähentyneen etätyöhön siirtymisen
jälkeen. (Kuvio 7).



Kysyimme miten etätyötä ja etätyön tekemistä valvotaan työnantajan
taholta. 45 % ilmoitti, ettei heidän tekemäänsä etätyötä valvota
lainkaan ja tästä joukosta suurimman osan kohdalla kyse oli tavanomaisen
työn tekemisen jatkumisesta, vain työn tekemisen paikka siirtyi kotiin.
(Kuviot 4, 5, 6). Saamamme vastaukset kertovat vahvasta luottamuksen
asteesta suomalaisessa työelämässä: tärkeintä on, että työt sujuvat,
eikä työn valvontaa ollut työnantajan taholta koettu tarpeelliseksi
lisätä tai erikseen järjestää etätyöolosuhteissa.



Tulkintamme on, että etätyöhön siirtymisen helppous johtui yleisesti
ottaen kolmesta seikasta: yleisestä luottamuksesta yhteiskunnan
rakentajana ja erityisestä luottamuksesta
työnantaja-työntekijäsuhteissa, poikkeuslain pakottavasta luonteesta
sekä digitalisaation luomasta vahvasta perustasta etätöiden sujumiselle.


Ladattava julkaisu

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.




Last updated on 2021-24-06 at 08:33