Tässä artikkelissa tarkastelemme matemaattisten ajattelutaitojen ja matemaattisen minäkäsityksen kehitystä neljänneltä luokalta kuudennelle painotetun opetuksen (n = 275) ja yleisopetuksen (n = 664) luokkien oppilailla. Tarkastelimme tutkimuksessamme, selittyvätkö mahdolliset luokkien väliset erot oppilaiden erilaisilla taustoilla, esimerkiksi sukupuolella ja äidin koulutustaustalla. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, näkyvätkö kansainvälisissä tutkimuksissa havaitut minäkäsityksen vertaisryhmäefektit Big-Fish-LittlePond (BFLPE) ja Reflected Glory (RGE) sekä osaamisen vertaisryhmäefekti Peer Spillover (PSE) tässä suomalaisessa aineistossa. Aineisto analysoitiin rakenneyhtälömallien avulla.

Matemaattisen minäkäsityksen ja ajattelutaitojen kehitys oli samankaltaista painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla, kun valikoitumisesta johtuvat taustaerot huomioitiin. Minäkäsitykset heikkenivät ikätyypilliseen tapaan, ja matemaattiset ajattelutaidot kehittyivät odotetusti molemmissa luokkatyypeissä tarkastelemallamme ajanjaksolla. Tutkimuksemme ei antanut tukea vanhempien odotuksille painotetun opetuksen mahdollisista tiedollis-taidollisista tai motivaatioon liittyvistä lisähyödyistä. Päinvastoin vertaisryhmäefektien analysointi paljasti, että osaamistasoltaan hyvätasoisessa luokassa opiskelu voi olla haitallista minäkäsityksen kehitykselle, sillä BFLPE oli tilastollisesti merkitsevä, mutta RGE ja PSE eivät. Luokkatyyppien välillä havaittiin minäkäsityksessä sukupuolieroja, joita on tarpeen tutkia lisää.