A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä
Moraali ja näkökulmanotto historian opetuksessa nuorten vastauksissa
Tekijät: Silfver-Kuhalampi Mia, Löfström Jan, Myyry Liisa
Kustantaja: Suomen psykologinen seura
Julkaisuvuosi: 2021
Journal: Psykologia
Vuosikerta: 56
Numero: 01
Aloitussivu: 33
Lopetussivu: 49
eISSN: 2670-322X
Tiivistelmä
Artikkeli tarkastelee historiallisen näkökulmanoton (historiallinen
empatia) ja moraalia ja historian opetusta koskevien käsitysten yhteyttä
suomalaisten 14–15-vuotiaiden nuorten vastauksissa. Nuorten tuli
selittää ja arvioida historiallisten toimijoiden valintoja annetussa
tilanteessa sekä ottaa kantaa, pitäisikö historian oppitunnilla
käsitellä moraalisia kysymyksiä. Käsitykset historian opetuksen ja
moraalin välisestä suhteesta luokiteltiin viiteen luokkaan. Moraalin ei
nähty kuuluvan oppiaineeseen, tai sitä pidettiin itsestäänselvyytenä,
jolloin sitä ei tarvitse erikseen opettaa. Moraalipohdintoja pidettiin
myös liian arkaluontoisina käsiteltäväksi oppitunneilla tai tärkeänä
osana henkilökohtaista sekä yhteiskunnallista kehitystä. Vastaukset
heijastelevat moraalitutkimuksen näkemyksiä nuorten moraaliajattelun eri
puolista ja vaiheista. Näkökulmanotto oli monipuolisempaa kysymyksessä,
jossa toimija oli tarinan henkilö, kuin kysymyksessä, jossa tuli
kuvitella itsensä tarinan henkilöksi. Näkökulmanotolla ei ollut yhteyttä
siihen, mitä moraalipohdinnoista historian oppitunneilla ajateltiin.
Vain ne nuoret, jotka eivät osanneet ottaa kantaa kysymykseen tai eivät
perustelleet kantaansa, tulkitsivat tilanteissa olevan muita vähemmän
näkökulmia. Suurin osa vastaajista pystyi siis eläytymään tarinaan ja
asettumaan tilanteen toimijan asemaan riippumatta siitä, millaisena he
näkevät moraalin roolin historian opetuksessa.
Artikkeli tarkastelee historiallisen näkökulmanoton (historiallinen
empatia) ja moraalia ja historian opetusta koskevien käsitysten yhteyttä
suomalaisten 14–15-vuotiaiden nuorten vastauksissa. Nuorten tuli
selittää ja arvioida historiallisten toimijoiden valintoja annetussa
tilanteessa sekä ottaa kantaa, pitäisikö historian oppitunnilla
käsitellä moraalisia kysymyksiä. Käsitykset historian opetuksen ja
moraalin välisestä suhteesta luokiteltiin viiteen luokkaan. Moraalin ei
nähty kuuluvan oppiaineeseen, tai sitä pidettiin itsestäänselvyytenä,
jolloin sitä ei tarvitse erikseen opettaa. Moraalipohdintoja pidettiin
myös liian arkaluontoisina käsiteltäväksi oppitunneilla tai tärkeänä
osana henkilökohtaista sekä yhteiskunnallista kehitystä. Vastaukset
heijastelevat moraalitutkimuksen näkemyksiä nuorten moraaliajattelun eri
puolista ja vaiheista. Näkökulmanotto oli monipuolisempaa kysymyksessä,
jossa toimija oli tarinan henkilö, kuin kysymyksessä, jossa tuli
kuvitella itsensä tarinan henkilöksi. Näkökulmanotolla ei ollut yhteyttä
siihen, mitä moraalipohdinnoista historian oppitunneilla ajateltiin.
Vain ne nuoret, jotka eivät osanneet ottaa kantaa kysymykseen tai eivät
perustelleet kantaansa, tulkitsivat tilanteissa olevan muita vähemmän
näkökulmia. Suurin osa vastaajista pystyi siis eläytymään tarinaan ja
asettumaan tilanteen toimijan asemaan riippumatta siitä, millaisena he
näkevät moraalin roolin historian opetuksessa.