A3 Vertaisarvioitu kirjan tai muun kokoomateoksen osa
Heikko vai vahva turvallisuuskulttuuri? monitapaustutkimus perusasteen kouluista; 
Tekijät: Somerkoski, Brita; Kokki, Julia; Lindfors, Eila
Toimittaja: Nygren, Hanna; Juutinen, Marko
Julkaisuvuosi: 2026
Kokoomateoksen nimi: Pelastus- ja turvallisuus- tutkimus 2026
Sarjan nimi: Pelastus- ja turvallisuusalan tutkimus
Numero sarjassa: 1/2026
Aloitussivu: 48
Lopetussivu: 68
eISBN: 978-952-7620-10-6
eISSN: 2984-2506
Julkaisun avoimuus kirjaamishetkellä: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoimuus : Kokonaan avoin julkaisukanava
Verkko-osoite: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/195063/Pelastus-%20ja%20turvallisuusalan%20tutkimus1_2026.pdf
Tutkimus tarkastelee perusasteen koulujen turvallisuuskulttuuria ja sen vahvuuden tai heikkouden näkyviä piirteitä. Aineisto koostuu neljän (n=4) koulun turvallisuustiimin fokusryhmähaastatteluista, jotka valittiin laajemmasta 15 koulun kokonaisuudesta. Tutkimus vastaa kysymykseen: Mitä näkyviä piirteitä heikon ja vahvan turvallisuuskulttuurin kouluissa havaittiin turvallisuusryhmien fokusryhmähaastatteluaineiston perusteella? Tutkimusstrategiana käytettiin monitapaustutkimusta, joka mahdollistaa moniulotteisten ilmiöiden vertailun. Teoreettinen viitekehys rakentui neljälle elementille, jotka ovat turvallisuusjohtaminen, ennakointi, kompetenssin varmistaminen ja sosiaalinen ympäristö. Tulokset osoittavat, että vahvan turvallisuuskulttuurin kouluissa turvallisuus näkyi systemaattisessa tiedonjaossa, dokumentoinnissa ja ennakoivissa käytännöissä. Näillä kouluilla oli vakiintuneet menettelyt kriisitilanteisiin, dokumentteja päivitettiin aktiivisesti ja oppilaita osallistettiin turvallisuuskäytäntöihin. Ennakoivat toimet sisälsivät esimerkiksi säännöllistä riskien kartoittamista, turvallisuuskävelyjä ja poikkeamien käsittelyä. Avoin keskustelukulttuuri ja yhteisöllisyys tuki turvallisuuskulttuurin kehittymistä. Heikon turvallisuuskulttuurin kouluissa turvallisuuspuhetta oli runsaasti, mutta puhe oli satunnaista ja epämuodollista. Turvallisuustehtävien vastuunjako oli epäselvä, dokumentaatio oli puuttellista ja poikkeamien käsittely keskittyi lähinnä jo tapahtuneisiin rakenteellisiin poikkeamiin. Turvallisuutta ylläpidettiin suullisin sopimuksin ja rehtori kantoi päävastuun turvallisuusasioista yksin. Tutkimus tuo esiin, että vahva turvallisuuskulttuuri rakentuu kokonaisvaltaisesta turvallisuuden johtamisesta, ennakoinnista ja yhteisöllisyydestä, kun taas heikko turvallisuuskulttuuri ilmenee resurssien vähäisyytenä, epäselvänä vastuunjakona ja reaktiivisena toimintana. Tulokset korostavat tarvetta kehittää koulujen turvallisuuskulttuuria systemaattisesti ja osallistavasti.