Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 15–29-vuoväkitiaiden nuorten väkivallan aiheuttamia päivystyksellistä hoitoa vaatineita väkivaltatapauksia Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyksessä vuosina 2019–2023. Tavoitteena oli kuvata väkivallan yleisyyttä, uhrien taustatekijöitä ja ikä-, sukupuoli- sekä aluejakaumia sekä tunnistaa kehittämistarpeita väkivallan ehkäisyssä ja hoitoketjujen suunnittelussa.

Tutkimuksessa käytettiin määrällistä rekisteriaineistoa Turun yliopistollisen keskussairaalan potilastietojärjestelmästä. Aineisto rajattiin koskemaan 15–29-vuotiaita väkivallan uhreja, joiden vammat vaativat päivystyksellistä hoitoa ja jotka oli diagnosoitu väkivaltaan viittaavilla ICD-10-kodeilla. Analyysissä tarkasteltiin uhrien ikä- ja sukupuolijakaumaa, asuinalueita Turussa ja sen lähikunnissa sekä muutoksia ajallisesti vuosien 2019–2023 aikana.

Tulosten mukaan väkivallan kokonaismäärä pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla, vaikka vuonna 2020 tapauksissa havaittiin tilapäinen lasku. Suurin osa väkivaltatapauksista liittyi fyysiseen pahoinpitelyyn ilman välinettä, ja teräaseella tehdyt tapaukset muodostivat pienemmän osuuden. Miehet olivat selvästi enemmistönä uhreista, mikä vastaa aiempaa tietoa väkivallan sukupuolittuneisuudesta.

Alueellisessa tarkastelussa havaittiin selkeitä keskittymiä, mikä osoittaa, että väkivalta ei jakaudu satunnaisesti, vaan esiintyy tietyillä asuinalueilla Turussa ja sen lähikunnissa. Lisäksi noin puolet tapauksista sattui viikonloppuisin ja liki 40 % yöaikaan, mikä viittaa vapaa-aikaan liittyviin väkivaltatilanteisiin. Uhrien joukossa 15–17-vuotiaiden määrä nousi tarkastelujakson loppua kohden.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Länsi-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden parantamisessa, riskialueiden tunnistamisessa sekä kuntien rajat ylittävän ennaltaehkäisevän työn kohdentamisessa.