6Aika:Digikyvykkyys
-hanke on kolmessa kaupungissa, Turussa, Tampereella ja Oulussa, toteutettu
neljän korkeakoulun yhteishanke.  Hanke pyrki
toteuttamaan uusia ja innovatiivisia tapoja nostaa hankkeessa tunnistettuja yritysten
ja osaajien digikyvykkyystarpeita. Hanketta koordinoi Oulun yliopisto ja sen
osatoteuttajina toimivat Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen
ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. Turun seudulla
yhteistyökumppanina toimii Turku Science Park Oy. Hankkeen päärahoittajana
toimii Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja se on osa Kestävän
kaupunkikehittämisen yhteistyöstrategiaa (6AIKA). Rahoittajan edustajana
hankkeessa toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke
toteutettiin ajalla 1.9.2018-31.12.2020.

Hanke sisältää kolme
osakokonaisuutta. 1) digikyvykkyystarpeiden ja –puutteiden tunnistamisen
keinot, 2) ratkaisujen suunnittelu ja 3) ratkaisujen kokeilu. Toisin kuin
kumppaniorganisaatiot, Turun yliopiston työinformatiikan tutkijoiden osahanke
ei lähtenyt mikään tietty teknologia edellä. Toki tunnistetut teknologiaosaamisen
tarpeet ja puutteet ovat myös perusteltu lähtökohta digikyvykkyyksien
nostamiselle. Tulostettu elektroniikka (Oulun yliopisto ja Oulun
ammattikorkeakoulu), 3D-tulostus ja robotiikka (Tampereen AMK) interaktiiviset teknologiat
(Turun ammattikorkeakoulu) toteuttivat erilaisia koulutuksia em. teknologioista
kohdeyritysten asiantuntijoille ja työttömille korkeakoulutetuille. Samoja
teknologioita tuotiin mukaan keskusteluun myös Turun yliopiston osahankkeessa,
jossa kohteena oli erityisesti terveysteknologia-alan ja meri- ja
metalliteollisuuden yritykset.

Turun yliopiston osahankkeessa
lähtökohta on yritysten asiantuntijoiden ja tietotyöntekijöiden osaamisen tunnistetut
ja tunnustetut kehittämistarpeet oman työn, yhteistyön ja palvelujen sujuvaan
toteuttamiseen tietoteknisillä ja muilla apuvälineillä. Jos työn toteutus ei
ole sujuvaa tai jos oman ja yrityksen tekemiseen tai tulosten jatkuvuuteen on
avoimia kysymyksiä tai huolia, ne voivat paljastaa digikyvykkyyden parantamiseen
liittyviä tarpeita. Ensimmäinen tehtävä oli siis luoda menetelmä, jonka avulla
digikyvykkyyksien nosto- ja paikkaustarpeet saadaan näkyviin.

Menetelmä ja sen viitekehys ovat yksi
tuloksistamme. Viitekehys perustuu työinformatiikan perusteisiin. Siinä
korostuu vahvasti työn tekeminen, työntekijä sekä dialogiperustainen henkilö-
ja tapauskohtaisuus. Tiedämme, että tietotyössä pienikin asia voi olla tärkeä
asiantuntijalle, joten niiden näkyväksi tekeminen ja tunnistaminen ovat
hankkeessa tärkeä osa kokonaisuutta. Nostotoimenpiteiden tapauskohtaisuus (eli
osuvuus), joustavuus ja ketteryys ovat tärkeitä etenkin pk-yrityksille.
Osaamisen syventämisen kannalta ratkaisujen ja vastauksien löytäminen ja
toimenpiteiden laatu ovat hyvin tärkeitä. Näiden perusteella keskeisiksi
käsitteiksi toimenpiteille valikoitui tapaus- ja henkilökohtaisuuden lisäksi
dialogipohjaisuus ja mikro-oppiminen. Teknologia­ratkaisuksi valikoitui virtual
reality (VR) ja 360-kameralla tuotettu materiaali.

Toinen hankkeen tulosjoukko
on kehittämämme ratkaisut edellä kuvattuihin tunnistettujen tarpeiden
ominaispiirteisiin. Näitä ovat työnimillä Karavaani, Kokeile&Kysy, MatchMaking
ja Into360 kulkevat palvelut. Niiden toteutus noudattaa viitekehyksemme
määritelmää. Karavaani-palvelusta tuotettiin myös mobiilisovelluksen konsepti,
jonka työnimi oli ”Karavaani-Tinder”. Into360-palvelussa on viitekehyksemme
mukaisesti ja tunnistettuun tarpeeseen luotua 3D-tulostuksen 360-VR-koulutusmateriaalia,
jossa on upotettuja toiminnallisia lisätietoelementtejä lyhyiden esittelyjen
lomassa. Lisäksi tuotimme Digikyvykkyys-palvelujen liiketoimintamallin
(Business Model Canvas) ja palvelujen kuvaukset infograafeina. Infograafeista
on omat versionsa yritysten asiantuntijoille ja korkeakoulujen edustajille.

Kolmas tulos on
palvelujen kokeilut ja niiden tulokset. Näihin osallistui kuutisenkymmentä henkilöä
ja yli kaksikymmentä yritystä. Kokeilut olivat pääsääntöisesti onnistuneita ja
niistä saadut palautteet olivat hyviä. Tämänkaltaisille digikyvykkyyksien
ketterille, dialogia korostaville nosto- ja paikkauspalveluille tuntuu olevan
tarvetta ja kysyntää.

Käsityksemme on,
että nämä tässä hankkeessa luodut digikyvykkyystoimenpiteet täydentävät erittäin
hyvin nykyisiä täydennys-, muunto- ja täsmäkoulutustoimenpiteitä. Luomamme
toimenpiteet ovat pääosin myös toteutettavissa ilman suuria lisäinvestointeja
turvaten palvelujen jatkuvuuden. Samalla tehostuu tutkimustiedon siirto
sellaisenaan ja dialogin kautta yrityksiin ja työelämään, ja kaikkien osallistujien
verkostot kasvavat. Yhteiskehittämisen, luottamuksen ja sosiaalisen pääoman
merkitystä toiminnankehittämisessä ei voi korostaa liikaa.

Yksi tärkeä
havainto onkin korkeakoulujen koulutuksen toteutuksen ja tarjonnan
kehittämisestä yritysyhteistyön parantamiseksi. Kyse on ehkä enemmänkin
palvelumuotoilusta, mutta näkyvyyden, joustavuuden ja tehokkaan toteutuksen
tuottamiseksi digitaalisia ja teknisiäkin ratkaisuja on mietittävä prosessi-,
resurssi- ja organisaatiokysymysten lisäksi. Hallittu ketterä kokeilu- ja
pilotointi olisi tarpeen tässä hankkeessa luoduille palveluille, jotta
voitaisiin varmistua niiden hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta. Korkeakoulut
ja yritykset pystyisivät tekemään yhdessä paljon enemmän jo pelkästään nykyisen
opetustarjonnan puitteissa tarjoten uusia toimivia keinoja digi- ja muiden kyvykkyyksien
parantamiseksi työelämässä. Tässä luotujen uusien digikyvykkyyttä nostavien
toimenpiteiden kohteena on osaaja, asiantuntija. Siten toimenpiteet ja
ratkaisut saavat uusia näkökulmia, jotka voivat olla vaikuttavampia kuin
aiemmat perinteiset korkeakoulujen yritysvetoiset yhteistyömallit, joita nämä
uudet palvelut täydentävät erinomaisesti.