Yrityksiltä odotetaan entistä kattavampaa ja luotettavampaa tietoa kestävyyspolitiikoistaan. CSR-direktiivi tekee kestävyysraportoinnista ja -varmennuksista pakollisia, mikä muuttaa olennaisesti yritysten tapaa rakentaa legitimiteettiään. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten sääntelyperusteinen raportointi ja varmennus vaikuttavat yritysten legitimiteetin rakentumiseen, ja missä määrin ne voivat edistää EU:n 2050 kestävyystavoitteita. Teoreettisena lähtökohtana hyödynnämme legitimiteettiteoriaa erityisesti aidon ja symbolisen legitimiteetin jännitteen analysoimisessa. Empiirinen aineisto koostuu dokumenttianalyysista ja täydentävistä teemahaastatteluista. Tulokset osoittavat, että velvoittava raportointi voi lisätä tiedon vertailtavuutta, jäljitettävyyttä ja faktaperusteisuutta, mikä voi vahvistaa yritysten aitoa legitimiteettiä. Samalla toimijoiden valmiuksien epätasaisuus ja raportointiprosessien kuormittavuus voivat ylläpitää symbolista, muodollista raportointia, joka täyttää velvoitteet ilman aitoa kestävyysvaikutusta. Johtopäätöksenä korostamme, että CSR-direktiivi on potentiaalinen, muttei varma mekanismi kestävyystavoitteiden edistämiselle, ja sen vaikutukset voidaan arvioida luotettavasti vasta käytäntöjen vakiinnuttua.