Sosiaalihuoltolain nojalla sosiaalihuollon asiantuntijuutta tulisi hyödyntää väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi (SHL 1301/2014 7§). Tämän toteutumiseksi sosiaalityöntekijöiltä kaivataan yhä aktiivisempaa otetta yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamisessa. Sosiaalityön koulutus vaikuttaa keskeisesti siihen, millaiset edellytykset sosiaalityön opiskelijoilla on toteuttaa yhteiskunnallista vaikuttamista sekä opiskeluaikanaan että siirtyessään työelämään. Analyysissa tarkastellaan sosiaalityön opiskelijoiden kokemuksia sosiaalityön yliopistokoulutuksen antamista edellytyksistä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä heidän kokemustaan omasta yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaamisestaan. Aineistona käytetään syksyllä 2019 kerättyä valtakunnallista kyselyaineistoa. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoimalla sekä binaarisella logistisella regressioanalyysilla. Tutkimustulosten perusteella valtaosa sosiaalityön opiskelijoista pitää sosiaalityön yliopistokoulutuksen antamia edellytyksiä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen hyvinä. Selkeästi pienempi osa heistä kokee oman yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaamisensa vahvaksi. Parhaimmiksi koulutuksen antamat edellytykset yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kokevat opiskelijat, joille halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin on ollut merkittävä ammatinvalintamotiivi, jotka ovat opintojensa alkuvaiheessa ja joilla on vasta vähän työkokemusta sosiaalityöstä. Osaamisensa kokevat sen sijaan vahvimmaksi opiskelijat, joilla on eniten työkokemusta sosiaalityöstä, jotka ovat opintojensa loppuvaiheessa, joille halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin on ollut melko tärkeä ammatinvalintamotiivi ja jotka opiskelevat Helsingin yliopistossa. Eri yliopistojen opiskelijat eivät kokeneet eroja koulutuksen tuottamissa edellytyksissä. Sosiaalityön opiskelijoiden orientoituminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen vaikuttaa siis vahvistuvan opintojen edetessä ja asiantuntijuuden kehittyessä työkokemuksen kautta. Samalla kasvaa kuitenkin myös opiskelijoiden kriittisyys koulutuksen antamia yhteiskunnallisen vaikuttamisen edellytyksiä kohtaan. Tämä heijastelee sitä, että opiskelijat mahdollisesti paikantavat sosiaalityön käytännön työssä yhteiskunnallisen vaikuttamisen osalta jotain sellaista, johon he eivät koe koulutuksesta saaneensa riittäviä eväitä. Tulokset jättävät avoimeksi sen, millaisista taidoista yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaaminen sosiaalityössä opiskelijoiden näkemyksen mukaan konkreettisesti muodostuu. On mahdollista, että opiskelijoiden osaaminen on koettua vahvempaa, etenkin jos he ovat olleet epävarmoja siitä, mitä yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaaminen käytännössä tarkoittaa. Tutkimustulokset vahvistavat näkemystä siitä, että yhteiskunnallisen vaikuttamisen orientaatiota tulisi kehittää sekä sosiaalityön koulutuksessa että käytännöissä sosiaalityöntekijöiden yhteiskunnallisen valmiuksien vahvistamiseksi.