Kun talvi- ja jatkosodan ratkaisuhetkistä ilmoitettiin radiossa, lausuntaesityksillä oli tärkeä rooli kansallistunteen ja yhtenäisyyden luomisessa. Lausuntataide ja -harrastus oli 1940-luvulla laajasti suosittua, ja lausuntaa kuultiin yleisesti osana juhlatilaisuuksia. Sodan aikana lausuntaesityksillä ilmaistiin kansallisia tunteita niin talvisodan loppumisen kuin uuden jatkosodan aloittamisen vaikeilla hetkillä. Lausunnalla sekä puhuteltiin kotirintamaa että viestittiin suomalaisuudesta ulkomaille. Lausuntataiteilija Eero Salolan mukaan lausuja oli näissä hetkissä palvelemassa isänmaata, ei runoa.