Hoitoon liittyvät infektiot ovat merkittävä riski tehohoitopotilaille, vaikka huomattava osa niistä olisi ehkäistävissä seurannan ja torjuntatoimien, erityisesti käsihygienian, avulla. Kattava seuranta ja torjuntatoimien toteutus on kuitenkin ollut puutteellista, mutta niiden toteutuksesta ei ole tehty laajaa selvitystä suomalaisilla tehohoitoosastoilla. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää hoitoon liittyvien infektioiden seurantaa ja torjuntatoimiin liittyviä tietoja ja käsityksiä. Käsihygienian lisäksi tietoja selvitettiin vierasesineisiin sekä keskuslaskimokatetrihoitoon ja hengityskonehoitoon liittyvien infektioiden torjuntatoimista.

Tutkimuksen kohteena olivat Manner-Suomen tehohoito-osastot. Tietoja ja käsityksiä selvitettiin kyselytutkimuksella tehohoito-osastojen lääkäreiltä ja hoitajilta. Lisäksi tarkasteltiin yhdellä tehohoito-osastolla antibioottiherätteeseen perustuvaa hoitoon liittyvien infektioiden seurannan kattavuutta ja toteutettiin toimintatutkimus infektioiden torjuntatoimien toteutuksen arvioimiseksi.

Tämän tutkimuksen mukaan suomalaisilla tehohoito-osastoilla hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan tiedot olivat kohtalaisella tasolla, vaikka infektioiden torjuntatoimet nähtiin merkityksellisinä. Tiedollisia puutteita vastaajilla oli eniten tartunnan torjunnan mekanismista ja hoitoon liittyvien infektioiden määrästä. Suurempien tehohoito-osastojen tiedon tason ollessa korkeampi.

Hoitoon liittyvien infektioiden seurannan tulokset olivat oikean suuntaisia ja hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys oli merkittävä myös suomalaisilla tehohoito-osastoilla. Toimintatutkimuksessa infektioiden esiintyvyyteen saatiin vain lyhytaikainen vaikutus. Käsihygienian toteutus parani kuitenkin erityisesti potilaan tartunnan riskiä vähentävissä käsihygieniatoimissa.

Tämän tutkimuksen tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää sitä, että hoitoon liittyvien infektioiden torjuntatoimiin tulee kiinnittää huomiota suomalaisilla tehohoito-osastoilla. Infektioiden seurannan kehittäminen ja niistä palautteen antaminen yhdistyneenä käytännön toimintaan olisi tärkeää potilashoidon laadun ja infektioturvallisuuden näkökulmasta.