Laitilassa, Lukkalan tilalla, on vuodesta 2021 konkreettisesti tutkittu pihamaata, jolla perimätiedon mukaan on sijainnut Kodjalan kylän kirkko ennen Kalannin ja Laitilan 1400-luvun jälkipuoliskolla rakennettuja kirkkoja. Kodjalan kirkon käytön huippukausi olisi toisin sanoen ollut mahdollisesti 1100-luvulta 1400-luvun jälkipuoliskolle, mikä jälkeen kirkko todennäköisesti jatkoi toimintaansa Uudenkirkon eli Kalannin kappelina aina vuoteen 1556, jolloin tilan omistus siirrettiin kruunulle. Tämän jälkeen kirkko alkoi rapistua hiljalleen ja siitä todennäköisesti kierrätettiin kaikki käytettävissä olevat osat muuhun rakentamiseen. Lukkalan tilasta tehtiin 1724 sotilasvirkatila, jona se toimi vuoteen 1868 asti. Sen jälkeen tila on ollut vuokraviljelyssä, kunnes Lukkalan suku osti tilan valtiolta 1949. Kirkon ja kirkkomaan kiviaidan jäänteitä oli näkyvissä vielä 1700-luvun loppupuolella ja tilalla vierailleen Väinö Wallinin mukaan paikalla näkyi vielä ”kirkonsijan tapainen paikka” sekä hajonnut kiviaita 1898.  Pihalta on kaivamisen yhteydessä usein löydetty ihmisluita. Paikalliset kertoivat Wallinille myös, kuinka ”Lukkalan kirkolle on muinoin tullut Hallun kylästä suora jalkapolku, jonka jälkiä oli tavattu Raulan kotometsässä.” ja kuinka ”Se on ollut oikein sannoitettu tie ja sitä myöten on ruumiita kannettu Hallusta ja Kallelasta Kodialan kirkon juureen.” Nykyisin Lukkalan pihamaa on osa laajempaa muinaisjäännösaluetta, jonka rajauksen perusteena ovat Kalmanloukkaanmäen ympäristön rautakautiset hautaröykkiöt ja perimätieto kirkon paikasta. Ajankohtaiseksi kadonneen kirkon arvoitus nousi vuoden 2016 jälkeen, kun Vakka-Suomen paikallishistoriasta kiinnostunut ryhmä alkoi järjestäytyä tutkimaan Kodjalan kirkon arvoitusta.