Artikkelissa tutkitaan, miten kasvit ovat toimineet taiteessa eri aikoina ja miten niiden toimijuus on muuttunut niin kutsutun kasvillisen käänteen myötä. Käänne merkitsee 2000-luvulla lisääntynyttä kiinnostusta kasveja kohtaan monilla tieteen ja taiteen aloilla. 2000-luvun osalta artikkelissa käsitellään Petri Eskelisen videoteosta Kamppailu (2020), jossa kasvien toiminta on fyysistä ja silminnähtävää. Kaksi 1800-luvun maalausta, Akseli Gallen-Kallelan Erämaajärvi (1892) ja Maria Wiikin Orvokkeja ja japanilainen viuhka (1887), kuitenkin osoittavat, että kasvien toiminta ilmenee taiteen historiassa myös muin, vähemmän ilmeisin tavoin. Maalausten näennäisen passiivisuuden alta erottuu merkkejä kasvien aktiivisuudesta, kun niitä tarkastellaan nykytaiteen ja -tieteen näkökulmista sekä tietoisena ei-inhimillisistä toimijoista. Lopulta kasvitoimijuuksien muuttuvat muodot sitovat artikkelin teokset osaksi samaa taidehistoriallista jatkumoa. Teoreettisesti artikkeli perustuu posthumanismiin ja uusmaterialismiin.