Dopingin käyttö yleistyi huippu-urheilussa 1960-luvulla. Taustalla oli hormonien kaupallisen tuotannon läpimurto. Myös doping-testaus suurkisoissa aloitettiin saman vuosikymmenen lopulla. Sääntöjen vastaisia menetelmiä käyttivät niin naiset kuin miehetkin ja kylmällä sodalla oli menettelyjä kiihdyttävä vaikutus. Kysyin tutkimuksessa, oliko doping-uutisointi sukupuolittunutta? Kirjoittiko suomalainen lehdistö eri tavoin miesten ja naisten dopingista ja miten muutoksessa ollut käsitys sukupuolesta, urheilun naiskuvasta kirjoitettiin aiheen yhteydessä? Aineistonani oli yksitoista sanoma- ja aikakauslehteä, joista kokosin 200 aihetta käsittelevää artikkelia. Diskurssianalyysiin perustuva lähiluku paljasti teksteistä kolme keskustelun pääaihetta. Ensimmäinen oli dopingin vaaroja korostava, terveysperusteita käyttävä puhetapa. Varsinkin naisille dopingin oletettiin olevan vaarallista. Toisessa aiheessa pohdittiin doping-uutisoinnin eroja miesten ja naisten kohdalla. Eroja paljastusuutisoinnissa ei juurikaan ollut ja taustalla oli yleinen vaikenemisen kulttuuri kirjoitettaessa vaikeasta aiheesta. Lopuksi esiin nousi perinteisenä pidetyn naisellisuuden kontrolli ja negatiivinen uutisointi dopingin miehisiä sukupuolipiirteitä korostavista muutoksista.

Asiasanat: doping, huippu-urheilu, tasa-arvo, urheilu-uutisointi, 1975–1995