Verovastuullisuudella voidaan ensinnäkin tarkoittaa yrityksen verokäyttäytymisen asianmukaisuutta, jonka voi katsoa muodostavan verovastuullisuuden sisällöllisen puolen. Toiseksi sillä voidaanviitata yrityksen veroasioiden läpinäkyvyyttä lisäävään vapaaehtoiseen veroraportointiin, jonka voi katsoamuodostavan verovastuullisuuden ulkoisen puolen. Kirjoituksen keskeisenä teemana on jakaa verovastuullisuus edellä olevan mukaisesti ulkoiseen ja sisällölliseen puoleen, sekä tarkastella näiden välistä suhdetta.Vapaaehtoinen veroraportointi, jossa yleisesti nojaudutaan raportointia koskeviin standardeihin tai viitekehyksiin, muodostaa verovastuullisuudelle eräänlaiset muodolliset raamit. Verovastuullisuus vaikuttaa kehittyneen monella tapaa ulkoinen eli raportointipuoli edellä. Kirjoituksessani tarkastellaan vapaaehtoisenverovastuullisuusraportoinnin sekä myös pakollisen veroraportoinnin kehitysaskelia. Tämän jälkeen tarkastelu etenee verovastuullisuuden ulkoisen ja sisäisen puolen suhdetta koskeviin kysymyksiin: Miten raportointia koskevat kehitysaskeleet näkyvät verovastuullisuuden sisällöllisellä puolella? Mistä seikoista tulisi raportoida? Minkälaisia jännitteitä on verovastuullisuuden ulkoisen ja sisällöllisen puolen välillä?Tarkastelun kohteena on myös OECD- ja G20-valtioiden yhteinen Base Erosion and Profit Shifting -hanke(BEPS) seuranaisvaikutuksineen aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisijänä. Kirjoituksen empiirisessä osiossatarkastellaan eräitä aikaisempia tutkimuksia, joissa on tutkittu verovastuullisuuden toteutumista käytännössä.