Kun tarkastelee Turunmaan saaristokylien rakenteita isojakokartoilta, erottuvat Kyrkosundsskär ja erityisesti Hiittinen ja Rosala selkeästi tavanomaisista kylärakenteista. Suurimmassa osassa Turunmaata on joko suurempia maanviljelyskyliä, joiden keskukset ovat etäämmällä rannasta viljelysmaiden läheisyydessä, ja joilla on yleensä yksi yhteinen kyläsatama, tai pieniä 1-3 talon ulkosaaristokyliä joissa jokaiselle talolle on isojaossa annettu oma sektorinsa saaresta rantoineen. Kyrkosundsskärissä vallitseva kuvio on kuitenkin erilainen. Kyrkosundsskärissä tyypillinen kylä on aivan kylän rannan tuntumaan perustettu ison taloluvun omaava kylä. Selkein tämä kuvio on Hiittisissä, jossa talot muodostavat tiiviin raitin, jossa talojen pihapiirit ulottuvat päärakennuksesta suoraan rantaviivaan. Toinen erityinen piirre on, että  Isojaossa jokaiselle talolle on määritelty yksityinen rantakaistale osana talon pihapiiriä. Talojen kesken jaetut yksityiset rantakaistaleet löytyvät myös Rosalasta. Kyrkosundsskärin kylien ominaispiirteitä tapaa kuitenkin myös lännempää saaristosta, Houtskarista ja Iniöstä sekä Korppoon saaristosta Norrskatasta ja Jurmosta. Sataman yhteyteen rakennetut kookkaammat ryhmäkylät ovat näillä alueilla vallitsevia. Houtskarissa on joitakin kyliä, etupäässä Mossala ja Björkö, joissa kyläkeskuksen rannasta erottaa peltokaistale. Nämä pellot ovat todennäköisesti muodostuneet rannansiirtymän myötä. Myös isojaossa talojen kesken jaetut rantakaistaleet ovat yleisiä nimenomaan Houtskarissa. Koska ilmiöt ovat alueellisesti keskittyneitä, ja myös koska isojakotoimitukset on suoritettu vaihtelevina aikoina ja eri maanmittareiden toimesta, voi olla syytä olettaa, että kyse on ollut Turunmaan kaakkois- ja luoteisosissa vallinneen pitkäaikaisen käytännön vahvistamisesta.