Kansallinen taloustilanne voi heijastua väestön terveyteen ja hyvinvointiin monin tavoin. Aiheen tutkimusaktiivisuus lisääntyi 1990-luvun laman aikana ja uudelleen vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen. Taloudellisesta ahdingosta aiheutuvat stressi, työttömyys, irtisanomiset ja tukien väheneminen voivat rasittaa erityisesti mielenterveyttä. Osa kielteisistä terveysvaikutuksista aiheutuu myös terveydenhuollon toiminnan heikentymisestä julkisen sektorin resurssivajeen seurauksena. Koetut talouskriisit eivät toistaiseksi ole heijastuneet merkittävästi kuolleisuuteen Suomessa, ja ne näyttävät vain hetkeksi pysäyttäneen vuodesta 1990 alkaneen itsemurhalukujen pienenemisen. Työttömäksi joutuneiden lisäksi myös työhön jääneet voivat kärsiä työpaikoilla tapahtuvien henkilöstövähennysten terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. Nämä liittyvät lisääntyneeseen työkuormitukseen, työilmapiirin ja luottamuksen vähenemiseen sekä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa eettisen kuormituksen lisääntymiseen.