Kognitiivisen semantiikan alalla niin kutsutut ajan spatiaaliset metaforat ovat olleet suosittu tutkimuskohde jo vuosikymmeniä. Ajan spatiaalisista metaforista on kyse silloin, kun prototyyppisesti tilaan liittyvillä kielellisillä muodoilla ilmaistaan aikaan liittyviä suhteita. Tällaisina prototyyppisesti tilaan liittyvinä muotoina on pidetty erityisesti adpositioita, joiden käyttöä temporaalisten suhteiden kuvauksissa on tutkittu runsaasti eritoten kansainvälisellä tasolla, mutta jo jonkin verran myös fennistiikan piirissä.

Suomen kielessä ajan spatiaalisia metaforia ilmennetään yleisesti etu–taka-oppositioon perustuvilla adpositioilla, kuten edellä, edessä, perässä, jäljessä ja takana. Nämä adpositiot kuvaavat aikajanan horisontaalisena suorana, jolle relaation osallistujat sijoittuvat. Relaation keskeisiä osallistujia ovat suhteutettava eli muuttuja ja suhteutuskohta eli kiintopiste. Aikarelaatiossa kiintopiste ja muuttuja voivat kummatkin olla ajanhetkiä (kokous oli joulun edellä). Vaihtoehtoisesti toinen osallistujista voi olla ajan ihmismäinen kokija eli ego (meillä on edessämme vaikeita aikoja).

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomen edellä-, edeltä- ja edelle-adpositioiden (EDELLÄ-adpositiot) käyttöä ajan spatiaalisissa metaforissa. Artikkelissa keskitytään ensinnäkin siihen, millaisia ajallisia kiintopisteitä EDELLÄ-adpositioita sisältävissä ilmauksissa esiintyy. Ajalliset kiintopisteet luokitellaan tutkimuksessa ominaisuuksiensa perusteella neljään pääryhmään ja 14:än alatyyppiin. Ajallisten kiintopisteiden osalta etsitään myös vastausta siihen, miksi toiset kiintopistetyypit sopivat EDELLÄ-adpositioita sisältäviin temporaalisiin ilmauksiin toisia paremmin (kokous oli joulun edellä ~ ?kokous oli perjantain edellä).

Toiseksi artikkelissa tutkitaan sitä, millaisena EDELLÄ-adpositioita sisältävät ajan ilmaukset kuvaavat muuttujan ja kiintopisteen välisen ajallisen suhteen. Metaforisten ilmausten kuvaama ajallinen suhde määritellään artikkelissa joko ajoittavaksi eli temporaaliseksi tai kontekstualisoivaksi eli temporaalis-kausaaliseksi. Ajoittavassa suhteessa kiintopiste toimii puhtaasti temporaalisena viitepisteenä muuttujan sijainnin selvittämiselle (YT-neuvottelut pidettiin vapun edellä), kun taas kontekstualisoivassa suhteessa kiintopiste tarjoaa kontekstuaalisen kehyksen, josta käsin muuttujan ja kiintopisteen välinen tapahtumaketju voidaan ymmärtää (alkoholin haitoista puhutaan paljon vapun edellä).

EDELLÄ-adpositioihin liittyviä ajallisia kiintopisteitä ei ole tutkittu aiemmin. Ilmiön tutkimisella saadaan uutta tietoa niin suomen adpositioiden metaforisesta käytöstä kuin suomen puhujien tavasta käsitteistää aikaa ja ajallisia suhteita. Aihetta tarkastelemalla voidaan siis paremmin ymmärtää sitä, millaiset vakiintuneet käsitteistystavat ohjaavat aikaan liittyvää ajattelua.

Tutkimus perustuu kahteen erilaiseen aineistoon, jotka on poimittu Kansallisarkiston suomenkielisen lehtikokoelman 1960–2000-luvulla julkaistuista sanoma- ja aikakauslehdistä koostuvasta korpuksesta sekä Internet-keskusteluista koostuvasta Suomi24-korpuksesta.