D4 Published development or research report or study

Muodollisen opetuksen ulkopuolella hankitun yrittäjyysosaamisen sisällyttäminen korkeakouluopintoihin




List of Authors: Peura Kirsi, Aaltonen Satu, Römer-Paakkanen Tarja, Lahikainen Katja, Asteljoki Sari, Vainio Sonja

Publisher: Turun yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Publication year: 2020

Title of series: Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja E

Number in series: 3

eISBN: 978-952-249-600-3

ISSN: 2342-4796

URL: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-600-3


Abstract


Muodollisen
opetuksen ulkopuolella tapahtuvan kokemuksellisen oppimisen rooli on
tunnistettu tärkeäksi voimavaraksi yrittäjyyskasvatuksessa. Opetus- ja
kulttuuri­ministeriö on yhdessä UNIFI:n ja ARENE:n kanssa kannustanut
korkeakouluja laajamittaisempaan muualla hankitun yrittäjyysosaamisen hyödyntämiseen
osana korkeakouluopintoja. Muualla hankittu yrittäjyysosaaminen voidaan tuoda
osaksi korkeakouluopintoja (aikaisemmin) hankitun osaamisen tunnistamisen ja
tunnusta­misen (AHOT, ahotointi, hottaus)
sekä opinnollistamisen kautta. Ahotoinnissa korkeakouluopiskelijan on
mahdollista saada osaamisensa tunnistettua ja tunnustettua osaksi tutkintoaan
riippu­matta siitä, missä tai milloin osaaminen on hankittu. Opinnollistaminen puolestaan tarkoittaa
sitä, että opiskelija hank­kii akateemiseen tutkintoon kuuluvan osaamisen
työssä tapahtuvan harjoittelun tai työskentelyn kautta opintojensa aikana ja
että osaamisen hankkiminen tehdään suunnitelmallisesti osana tutkinnon
suorittamista. Yrittäjyysosaamisen ahotointi ja opinnollistaminen on suomalaisissa
korkeakouluissa odotettua vähäisempää, minkä vuoksi on tarve selvittää, miten
ja miksi korkeakoulujen opetushenkilökunta toteuttaa tai ei toteuta niitä.



Raportissa
esitetyt havainnot yrittäjyysosaamisen ahotoinnista ja opinnollistami­sesta
perustuvat vuosina 2018–2019 kerättyyn tutkimusaineistoon, joka koostuu 56
opetushenkilökunnan edustajan ryhmä- ja yksilöhaastatteluista 24
korkeakoulussa. Haastatteluja on tehty kaikissa yliopistoissa
Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta sekä 11 ammattikorkeakoulussa.
Ahotoinnin osalta raportti keskittyy viral­lisen koulutusjärjestelmän
ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntämiseen jättäen aiempien opintojen
hyväksiluvut tarkastelun ulkopuolelle. Raportin tavoitteena on ollut toimia
esiselvityksenä tuottamalla tietoa ja toimimalla pohjana kehittämistyölle HOTIT
OPIT -hankkeessa, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama
korkeakoulutuksen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on ollut koota,
pilotoida, systematisoida ja mallintaa tapoja, joilla korkeakoulut voivat
ahotoida ja opinnollistaa korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysosaamista.



Tutkimus osoittaa,
että yrittäjyysosaamisen ahotointia ja opinnollistamista toteu­tetaan kaikissa
haastatelluissa ammattikorkeakouluissa, kun taas yliopistoissa niiden käyttö on
vähäisempää, joskin toimintatapoja halutaan tältä osin kehittää. Opettajien
mielestä ahotointi ja opinnollistaminen hyödyttävät sekä opiskelijoita että
korkea­kouluja: ne lisäävät opiskelumotivaatiota, monipuolistavat
oppimisympäristöjä, jouduttavat opintoja ja valmistumista sekä vähentävät
opintojen päällekkäisyyttä. Osa opettajista kokee yrittäjyysosaamisen
arvioinnin kuitenkin haasteelliseksi sekä nostaa yliopiston käytännöt tai
niiden puuttumisen ahotoinnin ja opinnollistamisen hidasteeksi. Ahotointi ja
opinnollistaminen haastavat lisäksi opettajan käsityksen kokemuksellisen
oppimisen roolista korkeakoulutuksessa, minkä vuoksi osa yliopis­tojen
opettajista epäröi hyödyntää niitä.



Tutkimukseen
ja aiempaan kirjallisuuteen perustuen raportissa esitetään suosi­tuksia
yrittäjyysosaamisen ahotoinnin ja opinnollistamisen kehittämiseksi seuraa­vista
aiheista: (1) korkeakoulutason käytännöt, vastuut ja periaatteet, (2) tiedotus
ja viestintä, (3) käytäntöjen toteutus, (4) yhteistyö kolmansien osapuolten
kanssa opinnollistamisessa sekä (5) yrittäjyysosaamisen arviointitavat ja
-prosessit. Rapor­tissa esitellään myös 12 haastattelututkimuksessa
identifioitua toimivaa käytäntöä, jotka liitty­vät edellä mainittuihin
teemoihin.



Ahotoinnin
ja opinnollistamisen merkityksen voidaan olettaa korostuvan korkeakoulutuksessa
entisestään koulutuspolitiikan painottaessa jatkuvaa oppimista ja sosiaalista
osallisuutta, sillä tällöin korkeakouluihin tulevien opiskelijoiden taustat ja
pohjatiedot vaihtelevat aiempaa enemmän. Ahotointi ja opinnollistaminen
valmistavat opiskelijaa myös toiseen suuntaan eli kohti työelämää. Ahotoinnin
ja opinnollistamisen kautta opiskelija tulee tietoiseksi omasta osaamisestaan
ja oppii osoittamaan ja konkretisoimaan sitä, mistä on hyötyä myös
työmarkkinoilla.



ASIASANAT: muualla hankittu osaaminen; AHOT; ahotointi; hottaus; opinnollistaminen;
yrittäjyysosaaminen; korkeakoulutus

Downloadable publication

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.




Last updated on 2021-24-06 at 10:18