D4 Published development or research report or study

Turvapaikkaa hakevat ja paperittomat lapset sekä S2/R2 -opetus varhaiskasvatuksessa




List of Authors: Niina Junttila, Charlotta Rehn, Kati Costiander, Tarja Kahiluoto, Kirsi Alila

Publisher: Opetushallitus

Publication year: 2020

Title of series: Raportit ja selvitykset 2020

Number in series: 24

eISBN: 978-952-13-6713-7

ISSN: 1798-8918

URL: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/turvapaikkaa_hakevat_ja_paperittomat_lapset_seka_s2_r2_opetus_varhaiskasvatuksessa.pdf


Abstract

Tausta ja tavoitteet: Kyselyn tarkoituksena oli selvittää pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman
kirjausten mukaisesti, 1) miten paperittomien ja turvapaikkaa hakevien lasten oikeus
varhaiskasvatukseen toteutuu sekä 2) miten suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2/R2) -opetus
toteutetaan ja mitä tarpeita siihen liittyy. Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö
toteuttivat alkuvuonna 2020 Manner-Suomen kunnille yllä mainittujen asioiden taustatietoja
kartoittavan kyselyn.
Aineisto: Kysely toteutettiin sekä suomen- että ruotsinkielisenä, ja siihen vastasi yhteensä 157
kuntaa. Kunnat jaettiin väestömääränsä perusteella pieniin (< 10 000 asukasta), keskisuuriin
(10 001–49 999 asukasta) ja suuriin kuntiin (> 50 000 asukasta). Suomi ja ruotsi toisena kielenä
-opetukseen liittyvien tulosten tarkastelussa aineisto jaettiin kaksikielisiin ja suomenkielisiin
kuntiin.
Tulokset: Kaikista vastanneista kunnista 15 prosenttia (pienistä kunnista 8 %, keskisuurista
23 % ja suurista 40 %) järjesti varhaiskasvatusta turvapaikkaa hakeville lapsille. Lisäksi 11
prosenttia kunnista (pienistä kunnista 4 %, keskisuurista 13 % ja suurista 47 %) järjesti turvapaikkaa
hakeville lapsille varhaiskasvatusta siinä tapauksessa, että sitä toteutetaan lastensuojelun
avohuollon tukitoimena. Pienistä kunnista 88 prosenttia, keskisuurista 66 prosenttia
ja suurista seitsemän prosenttia ilmoitti, ettei toimintaa järjestetä, koska kunnassa ei ole
turvapaikkaa hakevia lapsia. Kaikista vastanneista kunnista 74 prosenttia ei siis järjestänyt
turvapaikkaa hakeville lapsille varhaiskasvatusta edes osana lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä.
Kaksi pientä ja kaksi keskisuurta kuntaa eli 2,5 prosenttia vastanneista ilmoitti järjestävänsä
varhaiskasvatusta myös paperittomille lapsille. Suurissa kunnissa varhaiskasvatusta näille
lapsille ilmoitettiin järjestettävän vain siinä tapauksessa, että toiminta oli osa lastensuojelun
avohuollon tukitoimea. Tässä tapauksessa toimintaa ilmoitti järjestävänsä neljä suurta
ja keskisuurta sekä kaksi pientä kuntaa eli yhteensä kuusi prosenttia kaikista vastanneista
kunnista.
Kaikista vastanneista kunnista 57 prosenttia (kaksikielisistä kunnista 71 % ja suomenkielisistä
kunnista 55 %) ilmoitti järjestävänsä varhaiskasvatuksessa S2-opetusta. Opetusta
järjestettiin pääasiallisesti joko yksittäisille lapsille tai pienryhmille. Kaksikielisten kuntien
vastaajista 42 prosenttia ja suomenkielisten kuntien vastaajista 19 prosenttia ilmoitti, että
kunnassa olisi tarvetta järjestää varhaiskasvatuksessa nykyistä enemmän S2-opetusta. Kaksikielisten
kuntien vastaajista 38 prosenttia ja suomenkielisten kuntien vastaajista 55 prosenttia
ei nähnyt tarvetta nykyistä laajemmalle S2-opetukselle.
Kaikista vastanneista kunnista vajaa kuusi prosenttia (kaksikielisistä kunnista 33 % ja suomenkielisistä
kunnista 0,8 %) ilmoitti järjestävänsä varhaiskasvatuksessa R2-opetusta.
Kaksikielisten kuntien vastaajista 25 prosenttia ja suomenkielisten kuntien vastaajista nolla
prosenttia ilmoitti, että kunnassa olisi tarvetta järjestää varhaiskasvatuksessa nykyistä
enemmän R2-opetusta.


Last updated on 2021-24-06 at 11:11