A3 Book chapter

Opettajankoulutuksen omatoimisen varautumisen tilannekuva ja kehittämissuuntia




List of Authors: Eila Lindfors, Brita Somerkoski, Matti Waitinen, Riitta Jyrhämä, Kari Sormunen, Tea Seppälä

Publisher: Pelastusopisto

Place: Kuopio

Publication year: 2020

Book title *: Pelastus- ja turvallisuustutkimuksen vuosikirja 2020

Title of series: Pelastusopiston julkaisu, D-sarja: Muut

Number in series: 2/2020

eISBN: 978-952-7217-41-2

ISSN: 1795-9187

eISSN: 2343-9305

URL: https://www.pelastusopisto.fi/wp-content/uploads/Pelastus-ja-turvallisuustutkimuksen-vuosikirja-2020_final.pdf


Abstract


Opettajankoulutuksen
omatoimisen varautumisen tilannekuva ja kehittämissuuntia -tutkimuksessa
tarkastellaan yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden omatoimista varautumista
auditointiaineiston avulla. Omatoiminen varautuminen on turvallisuuspoikkeamienennakointia,
mikä on osa kehittynyttä turvallisuuskulttuuria. Tutkimuksentavoitteena on
tarkastella, millä tasolla opettajankoulutusyksiköiden omatoiminenvarautuminen
on. Tarkastelun keskiössä on paloturvallisuus, sillä tutkimus on osa
Palosuojelurahastonrahoittamaa OPETURVA II -hanketta (2018–2020). Tutkimus
tukee paloturvallisuuden osalta sisäministeriön julkaiseman onnettomuuksien
ehkäisyn toimintaohjelman ”Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki”
(Sisäministeriö 2019) tavoitteita, sillä opettajankoulutuksessa ja
oppilaitoksissa toteuttavan paloturvallisuudenkehittämisen voidaan arvioida
edistävän paloturvallisuutta tehokkaasti myös yhteiskunnassalaajemmin
oppilaiden siirtyessä työelämään ja itsenäiseen elämään. Tämän vuoksierityisesti
opettajankoulutuslaitosten paloturvallisuutta sekä opettajankouluttajien ja opettajaopiskelijoiden
paloturvallisuusosaamista voidaan pitää yhteiskunnallisesti erityisenmerkittävänä.
Auditointimallien käyttö on eräs tapa havainnoida oppilaitoksenturvallisuuskulttuurin
systemaattisuutta. Tutkimuksen aineisto perustuu viiden opetta56jankoulutusyksikön
Omatoimisen varautumisen auditointien (OVA) pohjalta laadittuihin kirjallisiin
auditointiraportteihin. Auditointiraporttien analyysissä sovellettiin
dokumenttianalyysiä. Omatoimisen varautumisen auditointiraporttien analyysin
perusteella tutkimukseen osallistuneiden opettajankoulutusyksikköjen
varautumisen ja suoriutumisentasot vaihtelivat. Yksi yksikkö ei yltänyt
lakisääteiseen minimitasoon, kaksi yksikköä saavutti lakisääteisen minimitason
ja kaksi yksikköä ylsi omaehtoiselle tasolle. Tulostenperusteella päättelimme,
että paloturvallisuus profiloitui yliopisto-organisaatiossatekniseksi
kokonaisuudeksi, mikä ei tavoittanut toivotulla tavalla rakennusten käyttäjiä. Tämän
vuoksi opettajankoulutusyksiköissä erityistä huomiota tulee kiinnittää
omatoimiseenvalvontaan, turvallisuusviestintään ja sen omaksumiseen yksiköissä.
Lisäksi rakenteellista paloturvallisuutta tulee kehittää. Opettajankoulutuksen
henkilöstö ja opiskelijat tulisi osallistaa turvallisuuskulttuurin edistämiseen
ja ylläpitämiseen. Lisäksi opettajankoulutusyksiköissä voitaisiin perustaa
johdon tueksi opetus-, tutkimus- ja teknisestähenkilökunnasta sekä eri
tutkinto-ohjelmien opiskelijoista koostuva työryhmäturvallisuusjohtamisen ja
systemaattisen vastuunjaon tueksi.


Downloadable publication

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.




Last updated on 2021-24-06 at 10:05