Kesän 2024 ja toukokuun 2025 välisenä aikana laadittu selvitys on ajantasainen tietopohja ja analyysi Ukrainaan kohdistuneiden merisotatoimien vaikutuksista maan ulkomaankauppaan, erityisesti merikuljetuksiin ja satamatoimintoihin. Saatuja havaintoja on peilattu mahdollisiin vastaaviin kehityskulkuihin Itämerellä ja Suomen ulkomaankauppaan ja merikuljetuksiin.

Päätarkastelu alkaa noin vuodesta 2020. Käännekohtana oli Venäjän 24.2.2022 aloittama hyökkäyssota, jonka aikaisia tapahtumia ja niiden vaikutuksia Ukrainan ulkomaankauppaan ja kauppamerenkulkuun analysoidaan vuoteen 2024 saakka ja mahdollisuuksien mukaan osin myös vuoden 2025 alkupuolen osalta.

Selvitys perustuu avoimista lähteistä kerättyyn tietoon. Sotaa käyvien maiden osalta tietojen oikeellisuuden varmentaminen on vaikeaa, mutta tiedonkeruussa on hyödynnetty useita eri lähteitä ja noudatettu lähdekriittisyyttä.

Toukokuun loppuun 2025 mennessä maarintamalinjat eivät ole merkittävästi muuttuneet vuodesta 2023, josta lähtien taistelutilanne on jatkunut asemasotana.

Merisodankäynnin intensiteetti on pysynyt melko alhaisena vuodesta 2023 lähtien. Venäjä kuitenkin kiihdytti ohjusiskuja Ukrainan satamiin hetkellisesti syksyllä 2024 ja myös maaliskuussa 2025.

Helmikuussa 2025 presidentti Trumpin käynnistämät neuvottelut Venäjän ja Ukrainan kanssa tulitauon aikaansaamiseksi ja sodan päättämiseksi ovat edenneet sekavasti, eivätkä ole tuottaneet mitään konkreettisia tuloksia. Neuvottelutilanteen etenemistä tai lopputulosta on vaikea arvioida toukokuussa 2025.

Varjolaivaston aluksiin ja alustarkastuksiin liittyvä aktiviteetti Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella on alkuvuodesta 2025 lisääntynyt erityisesti toukokuussa. 12.5.2025 Venäjä julisti yllättäen laajoja alueita pääosin Suomenlahden pohjukan aluevesillään vaarallisiksi merenkululle syyskuuhun asti. Vaaran syytä ei ole kerrottu. Myös merisotaharjoitustoiminta on lisääntynyt puolin ja toisin loppukeväästä 2025.

Yllä kuvatut tapahtumat viittaavat siihen, että tilanne Suomenlahdella ja laajemminkin Itämerellä on muuttumassa jännitteisempään suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että meritilanteen tarkka seuraaminen ja asianmukainen puuttuminen mahdollisiin epäilyttäviin poikkeamiin on entistäkin tärkeämpää kauppamerenkulun ja ulkomaankaupan toiminnan turvaamiseksi.

Työ liittyy Turun yliopiston ja Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tutkimushankkeeseen, joka on osa HVK:n Logistiikka 2030 -tutkimusohjelmaa.