Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2010–2016 julkaistujen suomalaisten kasvatustieteellisen alan väitöskirjojen (f = 605) jäsentelyä, metodisia ratkaisuja, lähteiden käyttöä ja arvosanoja. Kvantitatiivisen sisällönanalyysin tulosten mukaan väitöskirjojen jäsentelyratkaisut olivat hyvin heterogeenisia. Vajaa kolmannes julkaistiin artikkeliväitöskirjoina. Tutkimuskysymykset olivat tyypillisesti kuvailevia, ja niiden määrä vaihteli paljon sekä julkaisumuodon sisällä että niiden välillä. Tavallisimmin oli koottu haastatteluaineistoja, joita oli joko teemoiteltu tai kategorisoitu. Kvantitatiivisten väitöskirjojen (f = 69) aineistot oli analysoitu enimmäkseen varsin yksinkertaisintilastomenetelmin. Niukimmassa lähdeluettelossa oli 58 ja laajimmassa 960 lähdettä, mitä selitti osittain julkaisumuoto. Lähdeluetteloissa oli keskimäärin 268 lähdettä, mutta hajonta oli suuri. Yliopistoissa oli käytössä kolmenlaisia arviointiasteikoita. Asteikolle 1–5 muunnettujen arvosanojen tyyppiarvo oli 4 ja keskiarvo 3,7. Artikkeliväitöskirjojen arvosanat olivat tilastollisesti erittäinmerkitsevästi parempia kuin monografioiden.