Suomen historiaa on tapana katsoa suomalaisen ja suomenkielisen kansakunnan synnyn näkökulmasta, jossa eriytyvät Ruotsin ja Venäjän vallan sekä itsenäisyyden aika. Maan uskontohistoria jakautuu esihistorialliseen ja ei-kristilliseen, katoliseen ja uskonpuhdistuksen jälkeiseen jaksoon. Päähuomio on valtakirkon toiminnassa ja muiden yhteisöjen vaiheet ovat vähäisessä roolissa. Kansainvälistä muuttoliikettä ei ole osattu kirjoittaa osaksi kansallista tarinaa. Miltä Suomen historia näyttäisi, jos sitä katsottaisiin vähemmistöjen näkökulmasta, kysyy Turun yliopiston uskontotieteen professori Tuomas Martikainen.