Tulevaisuuden työ on ollut tulevaisuudentutkimuksessa kestoteemana vuosikymmenten ajan.
Työ onkin yhteiskunnan muutoksessa keskeinen alue. Työn muutos systeemisessä analyysissäulottuu pohdintoihin johtajuuden muutospaineista. Miten työ, työtilat ja työn johtaminen muut-
tuvat yleisessä maailman muutoksessa laadullisesti ja organisatorisesti? Hypoteesimme on, että tietoyhteiskunta on post-normaalisen yhteiskuntavaiheen kautta siirtymässä digitaaliseen mer-
kitysyhteiskuntaan. Tämä perustuu kahdelle väittämälle. Ensimmäinen on megatrendinä entises-
tään vahvistuva digitalisaatio. Johtajuuden näkökulmasta kiinnostuksen kohteena on, miten digi-
talisaatio muuttaa työtä ja johtajuuden osaamisvaatimuksia. Digitalisaation etenemiseen liittyy laajemminkin teknologinen konvergenssi ja tekoäly. Digisiirtymän edellytetään lisäksi tapahtuvan kestävän kehityksen puitteissa nk. vihreän ja digitalisaation kaksoissiirtymänä. Toinen väittämäm-
me perustuu merkityksellisyyden korostumiseen työn kontekstissa. Nämä yhdessä muodostavat digitaalisen merkitysyhteiskunnan konseptin ytimen. Vahvasti muuttuva toimintaympäristö luo
myös vaatimuksen ja tarpeen Pentti Malaskan peräänkuuluttamalle visionääriselle johtamiselle. Aineistonamme on Millennium-hankkeen skenaariot, T-winning Spaces 2035 -projektin haastat-
telu- ja delfoi-tulokset sekä tulevaisuusklinikoiden anti. Tarkastelemme tutkimusaineistoamme kriittis-analyyttisesti erityisesti epäjatkuvuuksien ja disruptioiden näkökulmasta sekä pureu-
tumalla työn paradoksien taustalla oleviin olettamuksiin ja niitä haastaviin uusiin avauksiin ja heikkoihin signaaleihin.