Pohjoismaita on perinteisesti kutsuttu "median hyvinvointivaltioiksi" (media welfare state), joissa valtio tukee myös kaupallisen uutismedian toimintaa. Pohjoismainen lehdistötukijärjestelmä on 1960-luvulta lähtien perustunut kohdennetun suoran valikoivan tuen ja koko toimialaan kohdistuvan alennetun tai nollaverokannan yhdistelmään (Ots et al., 2016). Vaikka sanomalehdille on myönnetty merkittäviä julkisia tukia vuosikymmenten ajan, akateemista tutkimusta niiden vaikutuksista tai siitä, miten erilaiset kansalliset tukijärjestelmät ja niiden tavoitteet ovat saattaneet vaikuttaa sanomalehtimarkkinoiden rakenteeseen Pohjoismaissa, on tehty vain vähän (ks. esim. Wiren et al., 2021). Samanaikaisesti sanomalehtikustantajat ovat kaikissa Pohjoismaissa kohdanneet merkittäviä muutoksia ja haasteita liiketoimintaympäristössään (Björkroth & Grönlund, 2015).

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan "median hyvinvointivaltion" kontekstissa  sanomalehtikustantajien taloudellista tilaa kolmessa Pohjoismaassa: Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.  Tutkimuskysymyksemme on: Miten sanomalehtikustantajien taloudellinen tila eroaa kolmessa Pohjoismaassa, joissa on erilainen mediatukipolitiikka?

Aineistona olemme käyttäneet ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten sanomalehtiä kustantavien yritysten keskeisiä tilinpäätösanalyysiin perustuvia taloudellisia tunnuslukuja vuosilta 2005-2019. Tilinpäätöstiedot kerättiin Bureau van Dijkin Orbis-tietokannasta, joka on kattava maailmanlaajuinen yritystietokanta ja tarjoaa laajan kokoelman talous-, omistus- ja yritystietoja julkisista ja yksityisistä yrityksistä ympäri maailmaa.  

Analyysimme perusteella voimme todeta, että Ruotsin ja Norjan suorat lehdistötuet eivät ole estäneet lehtien määrän  vähenemistä, levikkien laskua tai lehtiyritysten aseman heikentymistä mainosmarkkinoilla. Erityisesti Ruotsissa suorat mediatuet näyttäisivät johtaneen suureen määrään liiketaloudellisesti kannattamattomia tukiriippuvaisia sanomalehtikustantajia. Suomessa puolestaan sanomalehtikustannusalan taloudellinen tila on tunnuslukujen valossa ollut parempi, siitä huolimatta, että suorista lehdistötuista luovuttiin meillä käytännössä jo 1990-luvulla.