Suomen uutismediamarkkinat ovat kuluneella vuosituhannella, erityisesti alueellisella ja paikallisella tasolla, keskittyneet voimakkaasti. Sanomalehtikustantamisen liikevaihto samoin kuin kustantajien määrä on puolittunut. Samanaikaisesti sanomalehtinimikkeiden määrä on vähentynyt vain noin viidenneksellä ja sanomalehtien henkilökunnan määrä kolmanneksella. Nykyisin kaksi mediakonsernia, Sanoma-konserni ja Keskisuomalainen-konserni, hallitsevat noin 57:ää prosenttia markkinoista. Neljän suurimman markkinaosuus, johon sisältyvät edellisten lisäksi Alma Media ja TS-Yhtymä, on 72 prosenttia.

Tämän tutkimuspaperin tavoitteena on selvittää suomalaisen uutismedian johtajilta heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan toimialan keskittymisestä. Miten he arvioivat muutoksia ja niiden taustalla olevia syitä sekä mitä pitäisi tehdä? Mitkä ovat vaikutukset mediasisällön monimuotoisuuteen, ja mitkä olisivat parhaat välineet estää alan liiallinen keskittyminen ja säilyttää samalla median vapaus? Ensimmäisenä aineistona käytämme kahdeksaa puolistrukturoitua päätoimittajien haastattelua, jotka toteutettiin etäyhteydellä. Toisen aineistomme muodostavat Webropol-kyselytyökalulla toteutetun päätoimittajille ja muille avainhenkilöille suunnatun kyselyn vastaukset. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 64 kappaletta, ja vastausaste oli 21 prosenttia.

Useimmat kyselyyn vastanneet ja haastatellut ilmaisivat, että uutismedian omistus Suomessa on alueellisella ja paikallisella tasolla voimakkaasti keskittynyttä ja keskittyminen on kiihtynyt viime vuosina. Vastaajien mukaan keskittyminen johtuu ennen kaikkea kotimaisten mediatalojen pyrkimyksestä turvata kannattavuutensa saavuttamalla liiketoiminnallisia skaalaetuja. Merkittävinä tekijöinä pidettiin myös esimerkiksi Alphabetin ja Metan kaltaisten alustayhtiöiden vaikutusta mainosmarkkinoihin. 

Uutismedian keskittymisen vaikutuksia arvioitiin moninaisuuden näkökulmasta, ja suuri osa päätoimittajista katsoi, että keskittyminen vähentää uutismedian moniäänisyyttä ja muodostaa uhan monimuotoisuudelle. Keskittymisen arvioitiin myös johtavan mielipiteiden kirjon vähenemiseen, yleisön tiedonsaannin kaventumiseen ja sananvapauden heikentymiseen. Päätoimittajien näkemykset ulkopuolisen sääntelyn tarpeellisuudesta vaihtelivat.

Tulevaisuudessa mediayhtiöiden edustajat odottivat keskittymiskehityksen jatkuvan ja tuotemerkkien yhdistämisiä voivan tapahtua. Digitaalisen muutoksen odotetaan kiihtyvän. Tekoälyllä voi olla merkittävä vaikutus uutismedian toimintaympäristöön, etenkin jos se pystyy tarjoamaan monipuolista suomenkielistä uutissisältöä. Tekoälyn kehitykseen vastaaminen voi olla haasteellista erityisesti pienille toimijoille resurssipulan vuoksi.