Turun akatemia toimi vuosien 1640–1827 välillä. Ilkka Niiniluodon ja Juhani Pietarisen mukaan akatemiassa ei tehty filosofiaan liittyvää omaperäistä eikä kansainvälisesti merkittävää tutkimusta. Tarkastelen tässä artikkelissa kyseisen huomion yhteyttä Karl Mestertoniin (1715–1773) ja Henrik Gabriel Porthaniin (1739–1804) kontekstualisoinnin ja filosofian historian tutkimukseen liittyvän kuvaamisen ja selittämisen avulla. Selvennän millaista tieteellinen ja erityisesti filosofinen toiminta oli Turun akatemiassa isonvihan jälkeisellä ajalla 1700-luvulla, kuinka Mesterton edustaa kritiikittömästi wolffilaista koulukuntaa, minkä seikkojen perusteella Porthan sai maineensa, ja missä asioissa hän ei ollut edistyksellinen. Pohdin myös kuinka tietyt itseisarvot ja välinearvot liittyvät Turun akatemian tieteelliseen toimintaan, Mestertoniin ja Porthaniin.