Perusopetuksen lainsäädännössä oikeutus oppilasvalikoinnille peruskouluissa muodostuu silloin, kun opetus on painotetun opetussuunnitelman mukaista. Opetussuunnitelman perusteet puolestaan velvoittavat opetuksen järjestäjiä päättämään ja kuvaamaan paikallisessa opetussuunnitelmassaan painotetun opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut. Kansallista kokonaiskuvaa ei ole siitä, miten oppilaansa valikoiva painotettu opetus on kuntien ja koulujen opetussuunnitelmissa järjestetty. Tutkimme suurten suomalaiskaupunkien (n=12) ja niiden peruskoulujen opetussuunnitelmien kuvauksia painotetun opetuksen tuntimääristä, tuntijakokäytännöistä, opetuksen tavoitteista ja opetussisällöistä sekä siitä, miten opetussuunnitelmissa rakentuu oikeutus oppilasvalikointiin. Aineisto kerättiin julkisista internetlähteistä keväällä 2022 ja analysoitiin sisällönanalyysilla. Opetussuunnitelmissa painotettua opetusta kuvattiin järjestettävän tyypillisimmin valinnaisaineiden vuosiviikkotunneilla, mutta vaihtelevalla laajuudella. Painotetun opetuksen tavoitteena oli tyypillisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden syventäminen tai laajentaminen. Painotetun opetuksen opetussisällöissä korostuivat yhteistyö ja yhteistoiminnallisuus sekä yksilöllisen osaamisen kehittäminen. Yhteisölliset tavoitteet kohdistuivat enimmäkseen painotusluokan sisälle, koulun painotusluokkien välille tai painotusluokkien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden välille. Sen sijaan koulun painotusluokkien ja yleisopetuksen luokkien välistä yhteistyötä oli opetussuunnitelmissa kuvattu niukasti. Kaikissa paikallisissa opetussuunnitelmissa ei ollut lainkaan kuvauksia painotetun opetuksen sisällöistä, jolloin näissä ei rakennu oikeutusta oppilasvalikointiin opetuksen tavoitteiden kautta. Tutkimus herättelee pohtimaan oppilasvalikoinnin oikeutusta sekä tarvetta kansallisesti säännellympään koulutuspolitiikkaan.